Kaljatölkeistä valmistettu ällistyttävä asu räväyttää silmät auki, ja tanssijan riehakas flamenco tempaisee yleisön mukaansa. Musiikkivalinnat Lea Lavenista Ismo Alankoon luovat tehokkaan kehyksen tanssijan soololle ja visuaalinen ilme tukee esityksen kokonaiskuvaa.
Sumuista hymyä
koreografia ja ohjaus: Ismo-Pekka Heikinheimo
tanssi: Tuija Nikkilä
valot: Arto Saarelainen
lavastus ja puvut: Ismo-Pekka Heikinheimo ja Tuija Nikkilä
Kun elämän ääriviivat sumenevat
Jääkaappi huutaa tyhjyyttään ja lattialla vyöryy pullomeri. Näyttämön seinustalla on vuode, jossa räjähtäneen näköinen nainen liikahtelee. Jalan nytkähdys, sitten käden, ja vähitellen nainen kohoaa vaappuvaan istuma-asentoon. Käsi kurottaa pulloa, sitten toista. Taustalla rämisee rempseästi Irwinin tuttu ralli Ei tippa tapa.
Vähitellen nainen vaappuu jääkaapille, jonka päällä on kuva lapsesta. Kevyt hipaisu; menetyksen ja toivottomuuden tunne heijastuu naisen alistuneesta olemuksesta.
Tällaisilla kuvilla käynnistyy Ismo-Pekka Heikinheimon viimeinen koreografia Keski-Suomen tanssin läänintaiteilijana. Alkoholisoituneen naisen roolin tulkitsee Tuija Nikkilä, Jyväskylän Tanssiopiston rehtori, koreografi ja tanssija.
Tekijät ovat tiukkoja ammattilaisia, ja se näkyy esityksessä. Heikinheimon älykäs, oivaltava koreografia on saanut Nikkilästä analyyttisen ja samalla hurjasti heittäytyvän tulkin. Jokainen liike, jokainen tunnetilan muutos lähtee tanssijan sisältä. Nikkilä siirtyy krapulaisen kangertelevasta aamusta nousuhumalaiseen rehvakkuuteen ja takaisin ankeuteen selkein aksentein. Päälle liimattua, turhaa tai osoittelevaa esityksestä ei löydy.
Yksi illan tenhoavimmista episodeista on nousuhumalainen flamenco. Kaljatölkeistä valmistettu ällistyttävä asu räväyttää silmät auki, ja tanssijan riehakas flamenco tempaisee yleisön mukaansa. Musiikkivalinnat Lea Lavenista Ismo Alankoon luovat tehokkaan kehyksen tanssijan soololle ja visuaalinen ilme tukee esityksen kokonaiskuvaa.
Sumuista hymyä on tuore aluevaltaus tanssin kentällä. Se valloitti ensi-iltayleisönsä, eikä ihme. Esitys iskee aiheellaan ja ajankohtaisuudellaan kaunistelematta ja raikkaasti.
Maija-Liisa Westman
