Suomalaisen tanssin kentän toimijat ovat yhdistäneet voimansa saadakseen tanssille soveltuvan tilakokonaisuuden Helsinkiin. Tanssin kentän toimijoiden kokouksessa 1.3.2010 valittiin laajapohjainen työryhmä edistämään talohanketta ja suunnittelemaan sen toimintakonseptia. Työryhmä on jo ryhtynyt laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa Helsingin kaupungin tilaselvityksessä hahmotellun tilakokonaisuuden toteuttamiseksi kantakaupungin alueelle.
Tiedote – JULKAISTAVISSA 29.4.2010
TANSSIN TOIMIJAT HALUAVAT TANSSILLE TILAT HELSINKIIN
Tilaongelma puhuttaa myös kansainvälisenä tanssin päivänä 29.4.
Suomalaisen tanssin kentän toimijat ovat yhdistäneet voimansa saadakseen tanssille soveltuvan tilakokonaisuuden Helsinkiin.
Tavoitteena on tuoda korkeatasoista suomalaista ja kansainvälistä tanssia entistä laajempien yleisöjen ulottuville ja parantaa tanssitaiteen valtakunnallista saavutettavuutta ja asemaa.
Suomalainen tanssi on osoittanut viime vuosikymmeninä kiistatta omaperäisyytensä, korkean laatunsa ja elinvoimaisuutensa. Tanssi lukeutuu suomalaisen kulttuuriviennin kärkialoihin: suomalaista tanssia vietiin viime vuonna noin 30 maahan lähes 40 ryhmän esittämänä ryhmän esittämänä, jonka lisäksi suomalaisten koreografien teokset levisivät maailmalle ruotsalaisten, ranskalaisten, saksalaisten, yhdysvaltalaisten – jopa australialaisten – tanssiryhmien ohjelmistoissa.
Saavuttamastaan menestyksestä huolimatta suomalainen tanssitaide joutuu edelleen toimimaan sille sopimattomissa tai huonosti soveltuvissa tiloissa. Suomi on viimeisiä maita Euroopassa, josta tanssille omistettu tila puuttuu. Asianmukaisten esitys- ja harjoitustilojen puute estää paitsi monimuotoisen suomalaisen tanssin tuottamista ja esittämistä kotimaisille yleisöille myös kansainvälisten vierailujen ja taiteilijavaihdon toteutumista. Tanssin tilaongelman vakavuus käy selvästi ilmi Helsingin kaupungin vuonna 2008 laatimasta selvityksestä.
Eurooppalaisten tanssin talojen merkitys tanssitaiteelle on ollut kiistaton: niistä on kehittynyt yhteisöissään merkittäviä, yleisöjä monipuolisesti palvelevia ja tanssitaidetta edistäviä instituutioita, joissa järjestetään laajan esitystoiminnan ohella opetus- ja näyttelytoimintaa, taiteilijavaihtoa, soveltavan tanssin hankkeita, elokuvaesityksiä ja yhteisöllisiä projekteja sekä ylläpidetään tanssialan arkistoja. Lähimmät esimerkit löytyvät Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta.
Koko tanssin kentän yhteinen hanke
Tanssin kentän toimijoiden kokouksessa 1.3.2010 valittiin laajapohjainen työryhmä edistämään talohanketta ja suunnittelemaan sen toimintakonseptia. Työryhmässä ovat mukana mm. akateemikko Marjo Kuusela, taiteilijaprofessori Kenneth Kvarnström ja tanssitaiteilija Jorma Uotinen sekä suuri joukko muita nimekkäitä tanssitaiteilijoita, tuottajia ja keskeisten tanssialan järjestöjen edustajia.
Työryhmä on jo ryhtynyt laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa Helsingin kaupungin tilaselvityksessä hahmotellun tilakokonaisuuden toteuttamiseksi kantakaupungin alueelle. Tanssin talon teknisesti hyvin varusteltujen vierailunäyttämöiden ja harjoitustilojen on tarkoitus palvella valtakunnallisesti eri yleisö- ja käyttäjäryhmiä. Yhteistyötä tehdään laajasti eri festivaalien ja tapahtumajärjestäjien kanssa.
Talon lisäksi työryhmä ajaa myös pikaisia, lyhyen aikavälin ratkaisuja tanssin akuutin tilaongelman helpottamiseksi. Tilaongelma pahenee entisestään syksyllä Svenska Teaternin siirtyessä Aleksanterin teatteriin oman teatterinsa peruskorjauksen ajaksi.
Tanssissa on tulevaisuus – nyt on tanssin vuoro!
Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain 29.4. tanssin asemaa itsenäisenä taidemuotona ajaneen koreografi ja tanssiteoreetikko Jean-Georges Noverren (1727-1810) syntymäpäivänä.
Suomessa tanssi sai oman toimikunnan valtion taidehallintoon vuonna 1983. Tanssin tarpeisiin soveltuvia tiloja on ajettu Helsinkiin jo 1980-luvulta saakka. Tanssin tilakysymykset nousevat keskeisesti esiin myös viime joulukuussa julkistetussa tanssin valtakunnallisessa strategiassa Tanssissa on tulevaisuus – Tanssin visio ja strategia 2010-2020.
LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUPYYNNÖT:
Toiminnanjohtaja Sanna Rekola/Tanssin Tiedotuskeskus, puh. (09) 612 1075
Selvitys tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä 2008
Tanssissa on tulevaisuus. Tanssin visio ja strategia 2010-2020
***
TANSSIN TALO -TYÖRYHMÄ:
Sisältö- ja tilajaos
Puheenjohtaja: akateemikko Marjo Kuusela
Jäsenet: koreografi, taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski (Täydenkuun tanssit), läänin-taiteilija Ismo-Pekka Heikinheimo, tanssija Sami Hiltunen (Suomen tanssitaiteilijain liitto), tanssitaiteilija Maija Hänninen-Pekurinen, taiteilijaprofessori Kenneth Kvarnström, puheenjohtaja Sari Lakso (Valtion tanssitaidetoimikunta), toiminnanjohtaja Raija Ojala (Zodiak – Uuden tanssin keskus), taiteellinen johtaja Tuomo Railo (Glims & Gloms), koreografi, professori Ari Tenhula (Teatterikorkeakoulu), koreografi, taiteellinen johtaja Jorma Uotinen (Kuopio Tanssii ja Soi)
Rahoitus- ja toimintajaos
Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Iiris Autio (Tero Saarinen Company)
Jäsenet: tanssija Sami Hiltunen (Suomen tanssitaiteilijain liitto), taiteilijaprofessori Kenneth Kvarnström, taiteellinen johtaja Samuli Nordberg (Tanssiryhmä Tsuumi), toiminnanjohtaja Raija Ojala (Zodiak – Uuden tanssin keskus), koreografi Hanna Pajala-Assefa (MAD, Loikka-festivaali), taiteellinen johtaja Tuomo Railo (Glims & Gloms), taiteellinen johtaja Jorma Uotinen (Kuopio Tanssii ja Soi)
Viestintäjaos
Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Sanna Rekola (Tanssin Tiedotuskeskus)
Jäsenet: koreografi, taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski (Täydenkuun tanssit), toimin-nanjohtaja Iiris Autio (Tero Saarinen Company), koreografi, läänintaiteilija Ismo-Pekka Heikinheimo, toiminnanjohtaja Satu Immonen (Tommi Kitti Company, Karttunen Kollektiv), puheenjohtaja Sari Lakso (Valtion tanssitaidekunta), koreografi, tanssija Samuli Nordberg (Tanssiteatteri Tsuumi), tanssija Valtteri Raekallio (Helsinki Dance Company, Liikekieli.com)
