Olli
”Suomalaistanssijoiden kanssa sekoittuu paljon helpommin se kuvio, että nyt yksi käskee ja muut tekee mitä käsketään. Teoksesta tulee helpommin kaikkien juttu. Se on kauhean kivaa.”
Otsikkokuva: Tanja Ahola / Tero Saarinen Co.
Anu Sistonen ja Sampo Kivelä teoksessa Unison (kor. Sistonen), Suomen Kansallisooppera 2005. Kuva: Jonas Lundqvist
Suomesta Eurooppaan – ja takaisin
Anu Sistonen aloitti tanssijan uransa siihen aikaan Doris Laineen johtamassa ja tiukasti venäläisen balettikoulukunnan vaikutuspiiriin kuuluneessa Kansallisbaletissa. Nälkä länsimaisemman tanssitaiteen perinteen äärelle ajoi Sistosen lopulta pois Suomesta ja Kansallisbaletista. Seuraava työpaikka löytyi Stuttgartin baletista Saksasta, jossa toimi siihen aikaan Kansallisbalettia länsimaisempi mutta silti vielä melko klassinen balettiryhmä. Neljän Stuttgartin vuoden jälkeen Sistonen siirtyi työskentelemään Cullberg-balettiin Tukholmaan.
”Se oli kivaa kun ei tarvinnut enää tanssia varpaillaan, eikä ohjelmistossa ollut mitään klassista. tuntui helpottavalta saada panostaa moderniin tanssiin ilman klassisen baletin tuomia paineita. Sain tehdä enemmän minulle sopivaa juttua.”
Sistosen aika Cullbergissä tuli kuitenkin umpeen ja Sistonen palasi vielä takaisin Helsinkiin ja Kansallisbalettiin.
”Se oli suuri päätös minulle. Helsinkiin valmistui juuri uusi oopperatalo ja samaan aikaan Mats Ek lähti Cullbergistä.”
Työpaikkana Suomen Kansallisbaletti oli Sistosen mukaan hädin tuskin tunnistettavissa samaksi paikaksi, josta hän lähti Stuttgartiin vuosia aiemmin.
”Se oli hirmu hyvää aikaa [Suomen Kansallisbaletissa]. Toisena päivänä väännettiin Pähkinänsärkijää ja seuraavana päivänä Kenneth Kvanströmiä Alminsalissa.”
Sistonen muistelee työskentelyn Jorma Uotisen johdolla olleen todella hienoa mutta fyysisesti myös todella raskasta. Ohjelmistossa oli Sistosen mukaan huomattavan paljon todella haastavia ja vaativia moderneja teoksia ja aikalaiskoreografioita. Samaan aikaan esitetyt klassikot olivat myös todella vaativia.
”Silloin klassikot olivat ne kaikkein vaikeimmat ja rankimmat mahdolliset. Jorma oli niin suureellinen. Ajatus oli, että kaikki tai ei mitään. Se oli tanssijalle unelma-aikaa. Tiesi tehneensä.”
Tero Saarinen on ollut Sistoselle tuttu jo ajalta, jolloin Saarinen oli vielä balettikoulussa ja Sistonen itse jo työskenteli Kansallisbaletissa. Kansallisbaletissa viettämänsä ”toisen kauden” jälkeen virkavapaa Kansallisbaletista ja siirtyminen Tero Saarisen ryhmään olivat Sistosen mukaan luonnollisia jatkumoita hänen uralleen tanssijana ja mieltymykselleen modernimpaan ohjelmistoon.
”Olisin varmaan jatkanut Teron kanssa pidempään mutta sitten sain tyttäreni ja päädyimme Keski-Eurooppaan. Vuodesta 2000 lähtien olen sitten tehnyt omia juttuja. Ihan sekatyöläinen olen tällä hetkellä. Monta vuotta se otti, mutta nyt alkaa se oma kuvio sielläkin [Keski-Euroopassa] toimia.”
Nykyään omien koreografioiden kanssa ulkomailla työskennellessään Sistoselle suomalaiset tanssijat ja muutkin työryhmän jäsenet ovat edelleen etusijalla.
”Suomalaisten kanssa sekoittuu niin paljon helpommin se kuvio, että nyt yksi käskee ja muut tekee mitä käsketään. Kaikki vaan tuntuu syntyvän luontevammin tehdessä. Teoksesta tulee helpommin kaikkien juttu, melkein huomaamatta. Se on kauhean kivaa.”
Timeline on Sistosen ja sellisti André Mergenthalerin toinen yhteistyössä syntynyt teos. Teos on Sistosen mukaan eräänlainen tutkimusmatka ajassa ja musiikissa, jossa kiireettömyys asettuu vahvasti kontrastiin nykyaikaisen päättömän ja melkein itsetarkoituksellisen kiireen kanssa. Sellisti Mergenthalerin omintakeinen persoona on vahvasti läsnä Sistosen pohtiessa teoksen tematiikkaa. Mergenthaler ei kuulemma omista matkapuhelinta eikä käytä sähköpostia, joten vaikka Sistonen vuolaasti kiitteleekin työkumppaninsa ammattitaitoa, luovuutta, sekä kiireettömyyteen ja riippumattomuuteen tähtäävää elintapaa, vaatii hänen kanssaan käytännön asioiden hoitaminen hieman hermoja.
”Mutta ei Andrélle voi olla vihainen. Aina kun hän soittaa, hän saa mitä vain anteeksi.”
Timeline saa vielä ensi tammikuussa Brysselissä muutaman esityksen. Sen jälkeen Sistosen kalenterissa on Tero Saarisen kanssa työskentelyä Ballet de Lorrainessa, Nancyssa Ranskassa, jossa Sistonen myös opettaa vakituisesti. Myös Sistosen oma koreografia nähdään lähitulevaisuudessa Ballet de Lorrainen ohjelmistossa. Luxemburgiin puolestaan on suunnitteilla jatkoa Helsingissäkin nähdylle Jonna Aaltosen soololle, joka kasvaa tällä kertaa Teemu Kyytisen vahvistamana duetoksi.
Olli A. Ahlroos
Kirjoittaja on Liikekieli.comin tanssitoimittaja sekä teoreettisen filosofian ja estetiikan opiskelija Helsingin yliopistossa.
olli.ahlroos(at)liikekieli.com
Kuva: Johannes Romppanen
Korvaa sähköpostiosoitteessa (at) @-merkillä.