Helsingin Höyhentämössä vieraileva UNI – the Duet Redux on aikamatka. Hetkessä elävän tanssiesityksen uudelleenversioiminen vuosien jälkeen on hieno idea. Tässä vuoden 2014 versiossa asetetaan myös menneen taltiointi ja nykypäivä rinnakkain.
Unen ensimmäinen inkarnaatio oli Riikka Theresa Innasen koreografia, ryhmäteos UNI 113– 1+7= 8. Se kantaesitettiin Amsterdamin taidekorkeakoulussa (Amsterdamse Hogeschool voor de Kunste) vuonna 1995. Seuraavana vuonna Innasen ja Giorgio Convertiton duettoversiointi kantaesitettiin Italiassa DiramAzioni-tanssivestivaaleilla ja myöhemmin osana Amsterdamin taidekorkeakoulun lopputöiden esittelyä.
Unen kolmas taso on paluu yhdeksänkymmenluvulle. Innasen ruutukuvioinen koulutytön hame ja Convertiton samankuosiset shortsit ovat vaihtuneet kilteiksi. Meikki on kovempi, hartiat leveämmät, tukka ehkä harmaampi. On aikuistuttu.
Molemmat tätä aiemmat Unen versiot ovat syntyneet osana taideopintoja. Innasen poukkoilevassa, jaksottuneessa, osin raivokkaassa koreografiassa onkin nuoren tekijän vimmaa. On rauhallisia, herkkiä luontohetkiä. On väkivaltaa ja sen uhkaa. Convertito heittää Innasen seinään rangaistukseksi ennen suurta sooloaan. Kohtauksessa, tässäkin, on ehdottomuutta.
Liikekielessä on viitteitä moneen suuntaan, Skotlannin nummista suoraan taustakappaleiden miimiseen esittämiseen. Kevyen ilmava liike, lattialla raahautuminen ja raskas, aggressiivinen heittäytyminen vuorottelevat kontrastisesti taustamusiikkeihin tai hiljaisuuteen. Kaikkea kehystää ysärikuvasto: televisio tulee, televisio lähtee. Siellä nähdään lastensarja Mighty Power Rangers ja kas, edesmennyt Margaret Thatcher, Mihail Gorbatsov ja George Bush vanhempihan ne siellä juttelevat maailman tilasta. Kaikki on muistojen samentamaa puuroa, ääni ja kuva ovat aivan sekaisin.
Entä se suuri soolo? Niin, se onkin esityksen kiinnostavinta antia juuri suhteessa aikakausia ylittävään toistoon. Convertito tanssii kuin padotulla, pulpahtelevalla raivoenergialla Henry Rollinsin Liarin soidessa. Kohtaus on osoitteleva, hieman naiivikin. Maailmantuska purkautuu, Convertito ottaa katseen yleisöön, se on ylimielinen mutta viettelevä. On kuin tanssija pilkkaisi meitä, hän liukuu tilassa sulavasti, pyörähtelee, katsoo, räjähtää hallitsemattoman näköisiin hyppyihin.
Myöhemmin sama kohtaus 1990-luvulta heitetään videona lattialla istuvien Convertiton ja Innasen alastomiin selkiin. Kohtaus on rauhallisuudessaan pysäyttävä. Lähes parikymmentä vuotta vanhentuneet tanssijat asettuvat oman nuoruutensa ja opiskelijavuosiensa taustakankaiksi. On kuin he hyväksyisivät ja antaisivat tilan nuoruuden poukkoilevalle raivolle ja naiiville intohimolle.
Tiina Vanhanen
Kirjoittaja on kulttuurialan sekatyöläinen ja jonglöörien ihailija, joka tekee graduaan teatteritieteeseen.
¤¤¤
UNI – the Duet Redux
Koreografia, video, ääni- ja valosuunnittelu: Riikka Theresa Innanen
Tanssi: Riikka Theresa Innanen & Giorgio Convertito
Ensi-ilta: ke 26.2.2014 klo 19
Muut esitykset:
Pe 28.2. klo 19
La 1.3. klo 19
Su 2.3. klo 15
