Kareliagaala, Kuopio tanssii ja soi, 16.6.

Olli Ahlroos: Tunnelmia Kuopio tanssii ja soi – festivaalin Kareliagaalasta. Gaalailta oli festivaalien taiteellisen johtajan Jorma Uotisen tanssia kohtaan tunteman rakkauden osoitus. Ohjelmisto koostui mitä erilaisimmista katkelmista ja mitä erilaisimmista tanssin muodoista.


Kareliagaala

Otteita teoksesta Arc-en-ciel

Koreografia: Jorma Uotinen
Valosuunnittelu: Mikki Kunttu
Valot: Jouni Lindgren
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Tanssi: Esko Hakala, Mikko Heino, Saku Koistinen, Linda Priha, Sini Repo, Anni Rissanen, Antti Seppänen, Vera Tegelman,Panu Varstala

Amalgama

Koreografia ja tanssi: Manuel Liñan
Musiikki: Anton Jimenez

Piazzola Oblivion

Koreogarfia: Espen Salberg, Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö
Musiikki: Quartango
Tanssi: Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö

Marionetten die auf dem Tisch tanzen

Koreografia ja tanssi: Christian ”MIO” Loclair ja Christian ”ROBO” Zacharas

The wish

Koreografia: Stanton Welsh
Musiikki: Marie-Joseph Cantaloupe
Tanssi: Kenneth Greve ja Marie-Pierre Greve

Latin Medley

Koreografia: Espen Salberg, Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö
Musiikki: Big Bad Woodoo Daddy
Tanssi: Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö

Jailhouse rock

Koreografia, lavastus, puvustus: Sami Saikkonen
Musiikki: Takashi Imas Ibana
Valosuunnittelu: Juha Westman
Tanssi: Pasi Lind, Juha Suomalainen, Jouko Salokorpi ja Juhana Aunesluoma

Otteita teoksesta Le Sacre du Printemps

Korepgrafia: Jorma Uotinen
Musiikki: Igor Stravinskij
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Valosuunnittelu: Eric Loustau-Carrere
Tanssi: Kenneth Greve ja Marie-Pierre Greve

Love

Koreografia: Sharon Eyal
Musiikki: Lisa Germano
Tanssi: Talia Paz

Joutsenlampi

Koreografia: Marius Petipan mukaan George Gé, ensi-ilta 1922.
Musiikki: Pjotr Tsaikovski
Rekonstruktion harjoittaja: Seija Silfverberg
Tanssi: Arja Tervo, Sampo Kivelä ja Timo Kokkonen
Muusikot: Minna Kettunen, eeva Tapanen ja Juho Kanerva

Musiikkikeskus, Kuopio 16.6.2007


Tunnelmia Kuopio tanssii ja soi – festivaalin Kareliagaalasta

Gaalailta oli festivaalien taiteellisen johtajan Jorma Uotisen tanssia kohtaan tunteman rakkauden osoitus. Ohjelmisto koostui mitä erilaisimmista katkelmista ja mitä erilaisimmista tanssin muodoista. Ohjelmisto heijasteli myös omalla kevyellä tavallaan koko festivaalin ennakkoluulotonta ohjelmistoa. Esityksiä nähtiin funk/hip hop – tanssista, lattariparitanssiin ja lopulta autenttiseen rekonstruktioon Suomen Kansallisbaletin Joutsenlammesta vuodelta 1922.

Myös yleisön hurmannut flamenco-adonis Manuel Liñan esiintyi lyhyen kappaleen verran gaalassa. Esitys ei ollut aivan yhtä hullaannuttava kuin hänen esityksessään torstaina, mutta onnistui kuitenkin gaalamaisella keveydelläkin nostattamaan yleisön suosionosoitukset kattoon. Hauskat piristysruiskeet gaalalle olivat myös jo mainittu lattaritanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö sekä Sami Saikkosen koreografia keski-ikäisille tanssitaidottomille miehille.

Yleisön suosikeiksi nousivat aplodien perusteella ehkä kuitenkin saksalainen funktanssi duo Christian Loclair ja Crhistian Zacharas sekä itseoikeutettu festivaalien kuningatar, lähestulkoon täydelliseltä tanssijalta vaikuttava Talia Paz, jonka taidoista saatiin gaalassa pieni ennakkonäyte kummallisen Love -nimisen pikku soolon muodossa ennen tulevaa sooloiltaa.

Mainiota oli nähdä katkelmia myös itsensä illan isännän omista töistä. Erityisesti katkelmat Uotisen uusimmasta Le Sacre du Printemps -teoksesta antoivat hyvän näytteen Uotisen – ehkä jo hieman vanhahtavasta mutta voimakkaasta ilmaisuvoimasta.

Joutsenlampi rekonstruktio vuodelta 1922 oli Uotisen omien sanojen mukaan tarkoitettu hulvattomaksi kevennykseksi illan loppuun, jonka tarkoitus oli näyttää kuinka paljon tanssitaide on muuttunut vuosisadan aikana ja antaa osviittaa siitä, kuinka paljon se seuraavan vuosisadan aikana vielä saattaa muuttua. Esitys olikin hysteerinen, eikä eläkkeelle siirtyviltä Kansallisbaletin tanssijoilta (Arja Tervo, Sampo Kivelä, Timo Kokkonen) huumorintajua ainakaan puuttunut. Erityisen hysteerinen esitys oli siksi, että osa nauroi sille, kuinka paljon tanssitaide on muuttunut ja osa nauroi sille kuinka vähän ihmisten käsitykset taidetanssin potentiaalista ovat muuttuneet. Makeimmat naurut saivat ehkä ne, jotka nauroivat näille molemmille.Olli A. Ahlroos

Olli A. Ahlroos

Kirjoittaja on teoreettisen filosofian ja estetiikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän suorittaa työharjoittelua Liikekieli.comissa kevään 2007.

olli.ahlroos(at)liikekieli.com

Kuva: Johannes Romppanen

Korvaa sähköpostiosoitteessa (at) @-merkillä.