Karoliina Yli-Honko: Yhteiskunnallisia henkäyksiä luovasta Afrikasta
Pariisissa keväällä 2006 järjestetyn Afrikan ja Intian valtameren koreografiakilpailun parhaimmisto esittäytyi Kuopiossa. Teokset loivat koko festivaalille laajempaa näkökulmaa ohjelmiston muuten niin länsimaiseen nykytanssiin. Maiden epäkohdat ja väkivaltainen historia eivät voi olla näkymättä nuorten nykytekijöiden koreografioissa.
Mona-Mambu, koreografia Orchy Nzaba (Kuva: Tuire Punkki)
Creative Africa
Kuudennen African and Indian Ocean Choreographic platform -koreografiakilpailun voittajat (Pariisi, huhtikuu 2006)
Li-Sangha company (Congo Brazzaville)
MONA-MAMBU-40’
Koreografia: Orchy Nzaba
Tanssijat: Christel Balossa Nganga, Rudolf Ikoli Nkazi, Hervé Makaya, Bibène Boungouanza (kertoja/ narrator), Jean-Paul Vivien Bassouamina Loubassou
Premier Tems company (Senegal)
IMPRO-VISE_2
Koreografia: Anréya Ouamba
Tekniikan assistentt: Abdoulaye Diouf
Musiikki: Richard Bona, Omar Bashir, Cie 1er Temps
Tanssijat: Andréya Ouamba, Fatou Cissé
Culturarte (Mosambique)
DENTRO DE MIM OUTRA ILHA
Koreografia: Panaibra Gabriel
Skenografia: Camilo da Graca Manjate Gagama
Valaistuksen ohjaus: Quito Tembe
Musiikki: Rufas Maculuve
Tanssijat: Domingos Bie, Idio Chichava, Edna Jaime, Horacio Macuacua, Sonia Malapha
Kuopion musiikkikeskus
Kuopio tanssii ja soi 19.6.2006
Yhteiskunnallisia henkäyksiä luovasta Afrikasta
Pariisissa keväällä 2006 järjestetyn Afrikan ja Intian valtameren koreografiakilpailun parhaimmisto esittäytyi Kuopiossa. Teokset loivat koko Kuopio tanssii ja soi -festivaalille laajempaa näkökulmaa ohjelmiston muuten niin länsimaiseen nykytanssiin. Maiden epäkohdat ja väkivaltainen historia eivät voi olla näkymättä nuorten nykytekijöiden koreografioissa. Teosten sarja on avartava ja ajatuksia herättävä kokonaisuus.
Kaikkia kolmea koreografia yhdistää halu tehdä nykyaikaista tanssia ja halu käsitellä taiteen kautta vaikeita asioita. Lisäksi luomisen lähtökohdat ovat olleet ainakin eurooppalaisesta katsojasta poikkeavia. Kilpailun voittanut senegalilainen Andréya Ouamba aloitti Impro-visé_2 teoksen kanssa työskentelyn improvisoimalla katulasten kanssa. Toiseksi kilpailussa sijoittunut Mosambikistä kotoisin oleva Panaibra Gabriel sai koreografiaansa Dentro de mim outra ilha (Inside myself another island) inspiraation kotimaansa nuoren demokratian yhteiskunnallisista ongelmista sekä veden puutteesta. Kongolainen Orchy Nzaba vei kilpailussa kolmannen palkinnon esityksellä Mona-Mambu. Hän puolestaan vei työprosessin alussa tanssijat kaduille, tanssimaan ja havainnoimaan ihmisen reaktioita. Nzaban teoksen nimi on kongolainen ilmaisu kyvylle nähdä elämän realiteetit selkeästi.
Uskon, että näissä kaikisa teoksissa on paljon sellaista piilotettua sanomaa, joka ei helposti avaudu täällä Pohjolassa. Lisäksi käsitys nykytanssista on melko erilainen. Orchy Nzaba kertoo tehneensä selvän eron perinteiseen afrikkalaiseen tanssiin, mutta ainakaan minusta ero ei ollut selkeä. Afrikkalaisille modernia tanssista tekee varmaankin jo sen irrottaminen perinteisestä, rituaalisesta yhteydestä. Lisäksi tanssijoiden liikkeiden peruskivi on täysin toisenlainen kuin Euroopassa. Kehon kieltä ei ole tyylitelty hienoiksi asennoiksi, vaan tärkeämpää on ilmaisu ja energia. Liike onkin rytmikästä ja kädet heiluvat rentoina suurissa kaarissa. Miesten hypyt ovat korkeita ja heidän lantionsa pyörii luonnollisesti liikkeen mukana.
Koreografiassa vuorottelevat konkreettisemmat kohtaukset, joita täydennetään hieman abstraktimmalla osiolla. Jaottelu on onnistunut ja ehkäpä tämä teoksen ote on juuri sitä nykyaikaista ja tuoretta kädenjälkeä. Nzaba on sanonut halunneensa tuoda valmiiseen esitykseen kadunmiesten reaktiot, joita tanssijat olivat kohdanneet. Tämä idea on hauska lähtökohta ja tanssijat naureskelevat ja heiluttavat yleisölle. Lisäksi Belgian siirtomaavallan traumat sekä nykyinen länsimaisen elämäntavan ihailu välittyvät: kaivetaan korista hiekan ja köyhyyden keskellä fantapullot ja hymyillään onnellisesti.
Panaibra Gabrielin koreografiassa Kuopiossa hiekkadyynit ovat kutistuneet kapeaksi rantaviivaksi ja oikea vesisade on vaihtunut peseytymispaikan vedellä leikittelyyn. Teos ei ollut teknisesti toteutettavissa täydellisesti, mikä oli hieman harmillista. Myös Gabrielin koreografiassa oli yhdistetty tunnistettavia, käytännönläheisiä tilanteita ja abstraktimpaa tanssi-ilmaisua.
Koreografiakilpailun voittaneen Andéya Ouambran teos eroaa tarkkaan tiivistetyssä materiaalissa ja pitkälle viedyllä tyylittelyllä. Aihetta on kehitelty arjessa läsnäolevista ongelmista täysin toiselle, taiteellisen ilmaisumuodon tasolle. Tanssijoita on vain kaksi, koreografi itse sekä Fatou Cissé. Liikkeissä voi nähdä Ouambran hip hop -tanssitaustan, tosin vain hienovaraisina viitteinä. Katulasten maailma on muuten tyhjälle lavalle tuotu paperiroskien muodostaman kasana, joiden keskellä on kaksi pahvilaatikkoa. Cissé on liikkeissään aggressiivisen raju. Vaikka aihe on pitkälle kehitelty ja käsitteellistetty, niin se silti onnistuu olemaan ihmisläheinen ja koskettava.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti Liikekieli.comiin sekä estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
