Liikekieli.com
Lue tanssitaiteilijoiden kiitospuhe tästä.
Valtion tanssitaidetoimikunnan tiedote palkintoperusteluineen täällä.
SIMO HEISKASEN JA TUOMO RAILON KIITOSPUHE SÄÄTYTALOLLA 10.11.2009
Arvoisa Herra kulttuuriministeri Wallin, arvoisat valtion tanssitaidetoimikunnan jäsenet, arvoisat kutsuvieraat!
Omasta ja Tanssiteatteri Glims & Glomsin puolesta haluamme ilmaista kiitollisuutemme tästä palkinnosta. Tämä palkinto merkitsee meille henkilökohtaisesti paljon: koemme, että se on sekä tunnustus taiteellemme, että hatunnosto hulluudellemme.
Perustimme Tanssiteatteri Glims & Glomsin kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen olimme toimineet kymmenen vuotta freelancereina, tanssien ja koreografioiden eri instituutioissa ja ryhmissä, ajoittain tuottaen omia teoksiamme. Meillä ei ollut epärealistista kuvaa siitä mitä tanssiteatterin perustaminen, pyörittäminen ja kehittäminen Suomessa merkitsee, sillä tunsimme kentän. Tuolloin laskeskelimme, että kestänee kymmenen vuotta, ennen kuin saamme yhteiskunnalta niin paljon taloudellista tukea kuin oikeasti tarvitsemme. Nyt voimme ilolla todeta, että viimevuotinen hakemuksemme tanssitaidetoimikunnalle meni läpi kokonaisuudessaan, eli tämän perustella voisi sanoa, että ennustuksemme toteutui vuoden etuajassa. Toivoimme kymmenen vuotta sitten myös, että tässä vaiheessa tanssijamme olisivat jo saaneet teatteriltamme ympärivuotiset kiinnitykset ja että teatterimme vuotuiset esitysmäärät lähentelisivät sataa. Näin ei ole käynyt. Taisimme sittenkin olla liian toiveikkaita sen suhteen, miten teatterimme toiminnan volyymi ja sitä tukeva tanssitaiteen infrastruktuuri Suomessa kehittyy.
Glims & Gloms on tuottanut vuosien varrella tanssitaidetta laajalle katsojakunnalle: lapsille, nuorille ja aikuisille. Mottomme on ollut luoda esityksiä, joissa ”komiikka koskettaa, huumori yllättää ja tanssi kohottaa”. Tanssin rinnalla on esityksissämme kulkenut laaja näyttämöilmaisun. Glims & Gloms on tuottanut vuosittain yhdestä kolmeen kantaesitystuotantoa ja työllistänyt alun kolmatta kymmentä henkeä määräaikaisin sopimuksin. Vakituista henkilökuntaa teatterilla on tällä hetkellä puolitoista. Voiko enempää keveyttä ja joustoa organisaatiolta vaatia?
Tästä pääsemmekin tulevaisuutemme haasteisiin, jotka esitämme kolmen toivomuksen muodossa:
1. Oma esitys- ja harjoitustila Espoossa.
Unelmamme on Glims & Glomsin oma teatteritila Espoossa. Työpaikka, jossa esitysten tuotanto ja levitys tapahtuu keskitetysti. Väitämme, että jos meillä olisi ympärivuotisessa käytössämme järkevien kulkuyhteyksien päässä sijaitseva, moderni, vaikka kahdelle sadalle katsojalle suunniteltu teatteritalo, olisi meidän vuotuinen katsojalukumme 20 000 – 40 000 katsojaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että tanssitaiteen ja katsojien kohtaamattomuus johtuu säännöllisen esitystoiminnan ja esityspaikan puutteesta. Tanssitaide puhuttelee ja kiinnostaa suurta yleisöä, mutta tanssitaiteen seuraaminen vaatii katsojiltaan edelleen hyvää reaktioaikaa ja suunnistustaitoa.
Eräs tapaus tämän vuoden syyskuulta: Pessin ja Illusian koululaisesitystä oli tullut seuraamaan viiden hengen autistiluokka. Luokan opettaja oli pyytänyt varaamaan heille paikat poistumistien vierestä, sillä yleensä he joutuvat lähtemään teatteriesityksistä noin puoli tuntia esityksen alun jälkeen. Ryhmä asettui paikalleen ja jännittyneenä seurasimme heidän reaktioitaan esityksen ajan. Muutamaa eläytymistä osoittanutta kiljahdusta lukuun ottamatta ryhmä katsoi esitystämme alusta loppuun lumoutuneen hiljaisuuden vallitessa. Tämä hiljainen tunnustus työllemme kertoo siitä, ettei tanssitaide ole millään tavalla elitistinen, vaikeasti ymmärrettävä, eikä marginaalinen taidemuoto.
2. Vakituinen taiteellinen henkilökunta – sanotaan vaikka kuusi tanssijaa, kaksi koreografia, kolme henkeä tekniikkaan ja kaksi hallintoon näin ensialkuun.
Vakituinen henkilökunta ja valtionosuuslain piiriin pääsy mahdollistaisi myös tasaväkisen hintakilpailun vos-teattereiden kanssa. Tällä hetkellä meidän esityksemme ovat käsittääksemme kymmenen kertaa kalliimpia tilaajillemme kuin valtionosuuslain piirissä toimivien teattereiden. Tilanteelle on hieno lakitermikin: kilpailuneutraliteettihäiriö.
3. Vilkkaampi kiertuetoiminta Suomessa
Kiertävän tanssiteatterin on Suomessa lähes mahdotonta kasvattaa esitysmääriään, koska tanssitaiteelta puuttuu vieläkin infrastruktuuri. Kuinka monta teatteritaloa ja konserttisalia Suomessa onkaan? Ja kuinka monessa vain tanssitaidetta tarjoavassa esitystilassa te arvoisat läsnäolijat olette käyneet?
Suomessa tanssitaiteen kiertuetoimintaa on yritetty elvyttää perustamalla kansallinen tanssin aluekeskusten verkosto. Toistaiseksi aluekeskusten saama valtion tuki on vielä sen verran pieni, etteivät kiertävät ryhmät kostu siitä kuin satunnaisesti. On täysin ymmärrettävää, että aluekeskukset suuntaavat varojaan paikallisille toimijoille, jotka eivät tähän asti ole juuri saaneet vähävaraisilta kotikunniltaan tukea toiminnalleen. Aluekeskusten yhteistyö on synnyttänyt jonkin verran keskinäistä vaihtoa, mutta vapaat ryhmät, jotka tuottavat esityksensä itsenäisesti jäävät usein tämän vaihtotoiminnan ulkopuolelle. Uskomme kuitenkin, että aluekeskusverkoston kehittäminen koituu myös tanssitaiteen kansallisen kiertuetoiminnan hyväksi, kunhan patoluukut avataan.
Yksi tärkeä osa toimivaa suomalaista tanssitaiteen infrastruktuuria on mielestämme myös Helsinkiin suunniteltu Tanssintalo. Mielestämme sellainen kuuluisi rakentaa Helsingin keskustaan ja siitä tulisi tehdä arkkitehtuurisesti merkittävä rakennus, jossa on vähintään kolme näyttämöä ja kuusi harjoitussalia. Samaan aikaan kun tieto valtionpalkinnosta tavoitti meidät, Suomen hallitus sai valmiiksi ensi vuoden tulo- ja menoarvion ja vau!
Kirjastojen määrärahat on vihdoin siirretty budjetin puolelle ja veikkausvoittorahat jaetaan kokonaisuudessaan taiteelle ja urheilulle. Miljoona euroa lisää vapaille tanssiryhmille! Toivomme todella että eduskunta vahvistaa hallituksen esityksen, sillä suurin osa suomalaisista, korkeasti koulutetuista ammattitanssijoista työskentelee vapaissa ryhmissä – on jo aika, että he saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen korvauksen!
Lopuksi haluamme lausua kiitoksemme niin G&G:ssä työskennelleille taiteilijoille kuin tuotantohenkilökunnalle, sekä kannatusyhdistyksemme vapaaehtoisille aktiiveille. Haluamme kiittää myös pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme.
Tervetuloa Espoon Louhisaliin tämän marraskuun 28. päivänä juhlimaan Tanssiteatteri Glims & Glomsin kymmenvuotisjuhlia, luvassa on tiivistetty mutta laaja oppimäärä tanssitaiteestamme. Kiitos ja kippis!
Tuomo Railo ja Simo Heiskanen