”Tanssitaiteen
Nimi ja ammatti:
Anniina Kumpuniemi, 34, tanssija, koreografi ja tanssinopettaja.
1- Mikä on sinua itseäsi tällä hetkellä eniten kiinnostava taiteellinen lähtökohta tai kysymys?
Tämä ihmisenä olemisen ihmettely. Joukkoon kuulumisen ja siitä erottautumisen tarve. Ja luopumisen, menettämisen teema.
2- Miten innostuit tanssista?
En muista tarkasti, se tapahtui joskus lapsena. Varmaankin oman tekemisen ja fyysisen itseilmaisun tarpeen kautta.
3- Jos voisit toteuttaa tanssiproduktion kenen tahansa koskaan eläneen taiteilijan kanssa (miltä alalta tahansa), kenet valitsisit yhteistyökumppaniksesi – ja miksi?
Haluaisin työskennellä Björkin kanssa, koska hänen luomansa äänelliset kuvat, maisemat ja sävyt koskettavat ja kiinnostavat minua mielikuvituksensa ja herkän voimansa vuoksi. Lisäksi minua ensi sijassa kiinnostaa nykyhetki ja nykymaailma. Siksi valitsen nykyajassa vaikuttavan ja nykyajasta musiikissaan ammentavan tekijän.
4- Mikä on mieleenpainuvin koskaan näkemäsi tanssiteos? Miksi?
Se on varmaan joku ensimmäisistä näkemistäni nykytanssiteoksista 80-luvun lopulla. Se saattoi olla Leena Gustavsonin Synesteettinen synteesi (muistaakseni sen niminen), Carolyn Carlsonin elokuu, Reijo Kelan City-man tai kokonaistaideteos Marjo Hämäläisen Huoneita. Kaikki ne olivat omalla tavallaan todella mieleenpainuvia, uusia, erilaisia, vaikuttavia ja voimakkaita kokemuksia.
Niihin aikoihin minulle valkeni yksittäisen esityksen ilmaisuvoima ja erilaisten tanssiteosten rajaton kiehtovuus. Myöhemmin olen nauttinut paljon monista esityksistä, mutta katsojana olen tullut tottuneemmaksi. On vaikea kokea enää sellaista ”mieleenpainuvin esitys” -tunnelmaa. Jokaisessa teoksessa näkee niin erilaisia asioita ja jotenkin arvostaa niitä sellaisenaan.
5- Millainen on oma päivittäinen treenirutiinisi? Miten ylläpidät omaa instrumenttiasi tanssijana?
Treenaan tavallisesti baletti- tai nykytanssitunnin 3-4 kertaa viikossa. Sen lisäksi venyttelen, jumppaan ja joogailen kotioloissa. Pyrin käymään silloin tällöin kävelylenkillä, uimassa ja kuntosalilla.
6- Mikä on suurin ammatillinen onnistumisesi? Entä pettymyksesi?
Suurin ammatillinen onnistuminen liittyy yllättäviin omien (luultujen) rajojen ylittämisiin: Pienet joutsenet kärkitossuilla siististi suoritettuna täydelle teatterisalille muutaman viikon harjoituksella ja sitten kahden laulusoolon esittäminen viime syksyn musikaalissa myös täysille saleille. Pieniä onnistumisen tunteita tapahtuu jatkuvasti.
Suurimmat pettymykset taitavat liittyä ohi menneisiin roolimiehityksiin, ja niitä on jatkuvasti. En saanut tanssia duettoa siinä ja siinä teoksessa tai suurimman osan siinä ja siinä teoksessa saikin tehdä toinen minun sijaani.
7- Onko tanssitaiteella mielestäsi tehtävä? Jos on, niin mikä?
Tanssitaiteen tehtävä on sama kuin muilla taidemuodoilla. Antaa ihmisen kokoisia visuaalisia kokonaiselämyksiä kanssaeläjille, jotka liikauttavat katsojaa ja siten tuoda annos kauneutta, lohtua tai jakamisen tunnetta ympäröivään maailmaan.
8- Jos et olisi tanssija tai koreografi, mikä olisit?
Ehkä kieltenopettaja, toimittaja tai sihteeri. Ne olivat joskus pohtimiani ammattivaihtoehtoja.
9- Ketä ihailet ja miksi?
Ihailen monia organisaattoreita, aktivisteja ja taiteilijoita, mutta nyt tulee mieleen erityisesti tanssitaiteilija Reijo Kela. Hän on onnistunut kulkemaan omaa tietänsä taiteilijana sellaisella tavalla, että se koskettaa ympäröivää yhteisöä ja liittyy tai sulautuu tai nousee konkreettisesti ympäristöönsä/ympäristöstään.
10- Jos saisit jakaa 100 000 euroa tanssikentälle, miten käyttäisit summan?
Palkkaisin tuottajan vuodeksi pyörittämään freelance-tanssitaiteilijoiden tuotantopalvelutoimintaa. Tuotantolafkasta voisi tulla pysyvä, jos tuottaja kehittäisi hyviä rahoitusmalleja, jotka eivät olisi pois muusta tanssin rahoituksesta. Loput rahat jakaisin työskentelyapurahoina.
11- Miten itse luonnehtisit omaa taiteilijuuttasi ja omia töitäsi?
Taiteilijuuteni on lähinnä oman tanssijuuden ja esiintyjyyden kehittämistä. Omia töitä toteutan sen verran harvakseltaan, että varsinainen tekijyyden prosessi pääsee väliaikoina katkeamaan.
12- Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
Yhä vankasti pirkanmaalaisen tanssin kentän sisällä tekijänä, toimijana ja osallistujana sekä tanssin aluekeskusaktivistina.