Tusina tanssikysymyksiä Mammu Rankaselle

”Ajattelen yleensä taidetta erittäin tärkeänä osana ihmisyyttä, erityisesti vastapainoksi nykyajan materialistisille ja suorituspainotteisille arvoille. Taiteilijana koen olevani vastuussa siitä, että yritän välittää jotain puhuttelevaa ihmisille. Oman egon pönkitys ja taitojen esittely eivät riitä syyksi esiintyä.”


Mammu Rankanen
Nimi, ikä ja ammatti:
Mammu Rankanen 37 v., tanssitaiteilija

1- Mikä on sinua itseäsi tällä hetkellä eniten kiinnostava taiteellinen lähtökohta tai kysymys?

Jonkinlainen kokonaisvaltaisuus, mielen ja kehon yhteys; henkinen keho, kehollinen henki. Keitä me olemme?

2- Miten innostuit tanssista?

Olen tanssinut lapsesta saakka, mutta neljätoistavuotiaana näin telkkarista dokkarin Raatikosta ja sen jälkeen päätin että minusta tulee tanssija.

3- Jos voisit toteuttaa tanssiproduktion kenen tahansa koskaan eläneen taiteilijan kanssa (miltä alalta tahansa), kenet valitsisit yhteistyökumppaniksesi – ja miksi?

Nyt äkkiseltään tulee mieleen Leonardo da Vinci; hän teki kiinnostavia kokeiluita ja koneita. Toinen voisi olla Ecuadorissa tapaamani kuvanveistäjäintiaani, hänen työnsä olivat tosi vaikuttavia ja voimakkaita.

4- Mikä on mieleenpainuvin koskaan näkemäsi tanssiteos?

Niitä on ollut muutamia, viimeisin mikä teki minuun vaikutuksen oli Bo Madvigin versio Deborah Hayn sooloprojektista ”North Door”.

5- Millainen on oma päivittäinen treenirutiinisi? Miten ylläpidät omaa instrumenttiasi tanssijana?

Harjoitan astangajoogaa pari tuntia aamuisin, kävelen, joskus juoksen, kesällä myös uin ja vesijuoksen, tänä talvena korkkasin uudet sukset.

6- Mikä on suurin ammatillinen onnistumisesi? Entä pettymyksesi?

Ehkä se että toteutin kaksossisareni kuvataitelija Mimmun kanssa yhteistyötrilogian, jonka ansiosta pääsimme residensseihin Irlantiin ja Ecuadoriin sekä matkalle Japaniin ja samalla kävimme läpi viisi vuotta pitkän prosessin teosten, toistemme ja itsemme kanssa. Siltä ajalta jäi mieleenpainuvia kokemuksia ja muistoja.

Pettymyksiin yritän suhtautua niin että ne ovat osa elämää ja johtavat usein uusiin asiohin.

7- Onko tanssitaiteella mielestäsi tehtävä? Jos on, niin mikä?

Tätä tulee kelattua usein suhteessa omaan tekemiseen ja sen merkityksellisyyteen itselle ja muille. Ajattelen yleensä taidetta erittäin tärkeänä osana ihmisyyttä, erityisesti vastapainoksi nykyajan materialistisille ja suorituspainotteisille arvoille. Taiteilijana koen olevani vastuussa siitä, että yritän välittää jotain puhuttelevaa ihmisille. Oman egon pönkitys ja taitojen esittely eivät riitä syyksi esiintyä.

8- Jos et olisi tanssija tai koreografi, mikä olisit?

Ehkä meribiologi, kohteena riutat ja niiden eliöstö.

9- Ketä ihailet ja miksi?

Ihmisiä, jotka ovat jalostuneet elämänkokemustensa myötä.

10- Jos saisit jakaa 100 000 euroa tanssikentälle, miten käyttäisit summan?

Freelancer-tanssijoiden palkkoihin.

11- Miten itse luonnehtisit omaa taiteilijuuttasi ja omia töitäsi?

Hmm…

12- Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Toivon mukaan onnellisena ja tyytyväisenä siellä missä ikinä olenkaan.

Mammu Rankasen koreografia Varjojen huone saa ensi-iltansa Zodiakissa 14.2.2006.