Tusina tanssikysymyksiä Johanna Nuutiselle

“Tanssitaiteen tehtävä on koskettaa, antaa maailma koettavaksi niissä sävyissä jotka eivät sanoin ole löydettävissä.”


Johanna Nuutinen, tanssija, Suomen Kansallisbaletti
Nimi, ikä ja ammatti:
Johanna Nuutinen, 25, tanssija (Suomen Kansallisbaletti)

1- Mikä on sinua itseäsi tällä hetkellä eniten kiinnostava taiteellinen lähtökohta tai kysymys?

Teoksen kaari. Millä valinnoilla kuljettaa mieltä (esiintyvän taiteen ollessa kyseessä, katsojaa) läpi teoksen, jotta syntyy dynaaminen kokonaisuus jättäen jäljen läsnäolijaan, hämärryttäen katsomon ja lavan rajan.

2- Miten innostuit tanssista?

 

Päästyäni Oopperan balettikouluun 8-vuotiaana, sisko kysyi, haluisitko tanssijaksi? Vastasin: Ihan sama. Sillä tiellä edelleen. 😉 Alusta asti siinä on kiehtonut kehon sekä myöhemmin mielen haastaminen. Värikkään mielikuvituksen omaavana ja tunteisiin pureutuvana luova ala tuntuu omimmalta.

3- Jos voisit toteuttaa tanssiproduktion kenen tahansa koskaan eläneen taiteilijan kanssa (miltä alalta tahansa), kenet valitsisit yhteistyökumppaniksesi – ja miksi?

Salvador Dali tekisi valot. Jarmo Saari säveltäisi musiikin. Molempien töissä näkyy ja kuuluu  mahtava alitajuinen maailma, jonka kanssa ovat päässeet kosketuksiin saaden sen eloon ja esille muiden nautittavaksi.

4- Mikä on mieleenpainuvin koskaan näkemäsi tanssiteos? Miksi?

Mm. Emio Grecon soolo ”Double Points Zero” Alminsalissa 2002. Raju fyysisyys, intensiteetti ja yksinkertaisen karu visuaalinen maailma meni ihon alle.

5- Millainen on oma päivittäinen treenirutiinisi? Miten ylläpidät omaa instrumenttiasi tanssijana?

Lämmittely ja aamutunti klo 10 (päivän ohjelmaa tukien joka varioi nykytanssista puhtaan klassiseen), harjoituksia enintään klo 17 asti. lLnkkeilyä, gyrotonic-kehonhuoltomenetelmää, joogaa. Intensiivinen prosessi jatkuu mielessä usein talosta ulos astuttuaankin. Parasta lepoa pitkät, stressittömät, hiljaiset, raukeat sunnuntaiaamut… aamulehtineen ja cappuccinoineen 😉

6- Mikä on suurin ammatillinen onnistumisesi? Entä pettymyksesi?

Ne kerrat kun esitys rullaa flow-tasolle, jossa biisi lähtee elämään omaa elämäänsä, antautuu sen kaiken vietäväksi päästen uusille tasoille emotionaalisesti ja fyysisesti.
Pettymykset käsitellään voimavaroiksi. Yks ovi sulkeutuu ja toinen avautuu.

7- Onko tanssitaiteella mielestäsi tehtävä? Jos on, niin mikä?

Koskettaa, antaa maailma koettavaksi niissä sävyissä jotka ei sanoin ole löydettävissä.

8- Jos et olisi tanssija tai koreografi, mikä olisit?

Pyörittäisin jooga-/hyvän olon keskusta lämpimällä, eksoottisella saarella. Tanssijoille oma osastonsa! 😉 Tosissaan liikkumisen ulkopuolella kiinnostaa kasvatustieteet.

9- Ketä ihailet ja miksi?

Arvostan ennalta-arvaamattomuutta, vilpittömyyttä, intohimoa elämää kohtaan, tervettä nöyryyttä, egottomuutta, uusiutumis-, heittäytymis- sekä riskiottokykyä. Noilla kvaliteeteilla on avoin ympäristölle, mutta en konkreettisesti osaa ihailla ketään.

10- Jos saisit jakaa 100 000 euroa tanssikentälle, miten käyttäisit summan?

Sijoittaisin sen tiloihin tanssille.

11- Miten itse luonnehtisit omaa taiteilijuuttasi ja omia töitäsi?

Pyrin monipuoliseen, ajattoman läsnäolevaan työskentelyyn haastaen fyysisiä rajoja sekä liikekvaliteetteja. Taustalla tarve löytää uusia ilmaisun kanavia sekä luoda koskettavia, kyseenalaistaviakin hetkiä joihin sukeltaa. Omissa töissä myös uteliaisuus yhdistää eri taiteen ja ilmaisun aloja.

12- Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Ajautuneena siihen paikkaan ja tilaan joka nyt tiedostamatta kytee sekä kasvaa mielessä.  Nautinnolla kiinni elämässä.