Karoliina Yli-Honko: Tunti toisessa ulottuvuudessa
Liisa Pentin omasta soolosta sekä Riina Huhtasen ja Mickael Stoeckelin duetosta koostuva Travel on kiehtova kokonaisuus, jossa fiktio sulautuu tosiasioihin.
Travel
Koreografia ja ohjaus: Liisa Pentti
Tanssi: Liisa Pentti, Riina Huhtanen ja Mickael Stoeckel
Äänisuunnittelu: Patrick Kosk
Valosuunnittelu ja tila: Mia Kivinen
Pukusuunnittelu: Suvi Hänninen
Tuotanto: Liisa Pentti + Co/Jutta Heikkilä, Zodiak – Uuden tanssin keskus, Teatterikorkeakoulu
Ensi-ilta: 18.5.2006, Bodyword-Festival, Pietari
26.7.2007 Pohdin talo, Pyhäjärvi
Täydenkuun tanssit 2007
Tunti toisessa ulottuvuudessa
Koreografi Liisa Pentin edellisen ryhmäteoksen 1-0 Materiel du coeurin sivuprojektina syntyi Pentin omasta soolosta sekä Riina Huhtasen ja Mickael Stoeckelin duetosta koostuva kiehtova Travel-kokonaisuus. Osat Une petite histoire du C – a little story about cannibalism ja Marienbad ovat eriskummallisia kohtaamisia jossakin rinnakkaistodellisuudessa, jossa fiktio sulautuu tosiasioihin.
Travel-teoksessa olennaista on tila. Se ei lähtökohtaisesti tarvitse tuekseen teatterinäyttämöä, valaistusta tai lavastusta. Pentin ideana on ollut riisua tanssi kuorrutteistaan ja kiinnittää huomio itse liikkeeseen ja esiintyjään.
Pohdin urheiluseuran talon liikuntasali onkin raaka. Tilaan on tuotu hieman lisävaloa seinien viereen lattialle asetelluista loisteputkista. Sali on kaikessa karuudessaan kiehtova näyttämö, joksi tila kuitenkin muuntautuu. Illuusio toisesta ajasta ja toisesta paikasta syntyy esiintyjien avulla. Paljaassa tilassa hyvin tehdyllä esityksellä, kuten Travelilla, on paljon vetovoimaa. Eläytyminen on helppoa, samalla tavalla kuin ääneen kerrotun tarinan elävöittäminen mielessä haluamallaan tavalla. Eihän sadun kertomiseenkaan tarvita välttämättä kuin henkilö, joka sen välittää.
Näin sanomalla en kuitenkaan halua vähätellä teatterillisten keinojen merkittävyyttä, mutta tämä esitys on oivallinen esimerkki onnistuneesta kokeilusta, jossa tyypillisesti vallitsevia lähtökohtia on horjutettu.
Liisa Pentin soolo Une petite histoire du c vangitsee esiintyjän karismalla. Se käsittelee absurdiksi muuttuvaa satunnaista kohtaamista Pariisissa, joka päätyy kannibalismiin. Soolo on tarinallinen, mikä tulee ilmi lähinnä puhutuista pätkistä. Liikkeet tuntuvat heijastelevan puheen ajatuksia ja kuvaavan etäännytetysti myös tunnetiloja. Esiintyjänä Pentti on äärimmäisen taitava, hän voisi varmaan tehdä katsojien edessä melkein mitä vain ja siitä tulisi kiinnostavaa.
Myös Huhtasen ja Stoeckelin tanssima osa Marienbad on vaikuttava. He lukevat herkkävireisesti toisiaan ja osaavat mitättömän pieneltä vaikuttavasta merkistä tai impulssista reagoida toisen tekemiseen. Mukana on 1-0 materiel du coeur -teoksesta tuttua leikin- tai pelinomaisuutta, mikä tuntuu aktivoivan ja yllyttävän tanssijoita kokeilemaan rajojaan. Duetto on moniulotteinen. Siinä on rentoa leikittelyä, liikkeellistä ja koreografista virtuositeettiä, ahdistusta ja toisen hylkimistä, painavuutta ja voimaa sekä myös puheen avulla luotua dramatiikkaa. Tanssijat antavat kaikkensa, sekä toisilleen että yleisölle.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on Liikekieli.comin tanssitoimittaja sekä estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti myös estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
