Tanssityöläiset töissä: haastattelussa Pia Lindy ja tanssivat päättäjät

Tanssikentällä tapahtuu paljon pimeää työtä. Työtä, josta emme kuule, jota emme ehkä edes näe, pääse näkemään. Mitä tanssijat ja koreografit tekevät, kun he menevät töihin? Tanssityöläiset töissä -sarja esittelee joka kuukausi yhden tanssityöläisen ja hänen sen hetkisen työnsä. Mitä muutakin tanssitaitelijuus on kuin esityksiä esitysten perään? Mitä kaikkea se voi olla? Ensimmäisenä sarjassa vierailevat Pia Lindy ja tanssivat päättäjät projektissa Joku kohta tanssii, pyörähdys politiikkaa.


Tanssityöläiset töissä- sarjan kysymyksiin vastaamassa Pia Lindy.

 

Mitä tanssitaitelijuus sinulle on? 

 

Taiteilijana olen kiinnostunut kohtaamisesta, jossa tanssi, taide, arki ja elämä ovat läsnä. Olen eri tavoin pyrkinyt etsimään keinoja pohtia mitä on olla taiteilija/tanssitaiteilija yhteiskunnassa ja miten taidetta, tanssia ja kehollisuutta tuodaan esille, tuotetaan näkyväksi (tai näkymättömäksi), koetaan ja tehdään nykyaikana. Nämä pohdiskelut osaltaan koskettavat kysymyksiä taiteen/tanssin merkityksistä ja sitä miten ja millaisiin yhteyksiin taide/tanssi sekä kehollisuuskin on liitetty.

Opetan paljon ja koen senkin olevan tärkeä osa taiteellista tekemistäni. Uskon myös siihen, että mitä tahansa tekee elämässään arkisista teoista hyvinkin erikoisiin tai ei-taiteeseen liittyviin tekemisiin; niin se, miten harjoittaa kehollisuutta tai tunnistaa/tiedostaa kehollisuuttaan ja kekemuksellisuutta, vaikuttaa kaikkeeen omista päätöksen- ja valinnan teoista toisen ihmisen kohtaamiseen ja vuoropuheluun. Koen tärkeäksi, että tanssitaitelijat toimisivat ja vaikuttaisivat paljon ns. taiteen kentän ja teatterikonteksin ulkopuolella.


Mikä projekti sinulla nyt on meneillään?

Vuonna 2001 alkoi monitasoinen ja monivuotinen tanssia/taidetta, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta pohdiskeleva projektini Joku kohta tanssii.


Kuka Joku on?

Joku voi olla kuka tahansa. Esimerkiksi Joku kohta tanssii –liikehaastatteluissa olen videokuvaajan kanssa kadulla pysäyttänyt vastaantulevia ihmisiä ja kysynyt heiltä tanssista ja elämästä. Vastaukset kysymyksiinI olen pyytänyt liikkeinä, tanssina.

Kokonaisuudessaan Joku kohta tanssii on 10- vuotinen projekti, joka koostuu videolle tehtävistä liikehaastatteluista kadulla ja muissa julkisissa ulkotiloissa, sooloesityksistäni (Joku kohta tanssii 2001-2003, Joku tai Kohta! 2004-2005 ja S(h)ort of Magic 2006-2007, Raaka-RAW 2008-2009), keskusteluista, performatiivisista kommenteista, kirjoituksista ja tapahtumista.


Videoteoksessasi Joku kohta tanssii, on alaotsikko Pyörähdys politiikkaa. Mistä sait idean tanssittaa poliitikkoja?

Olen kiinnostunut tanssista ja taiteesta yhteiskunnassa. Tanssin kautta kysymykset kehosta, kehollisuudesta, kehon omistajuudesta ja monesta muustakin asiasta heräävät nopeasti. Ajattelin myös sanaa Kansanedustaja, mitä kansamme edustajat tuovat esille tanssista ja kehollisuudesta tuollaisessa spontaanissa lyhyessä kohtaamistilanteessa.

Toisaalta olen myös miettinyt hierarkioita ja tapoja miten oletamme tanssitaiteilijoiden tekevän tässä yhteiskunnassa, tai mitä oletamme päättäjien tekevän. Kuinka paljon oletuksemme liittyvät johonkin jo kauan sitten omaksuttuun, jota emme ole koskaan edes kyseenalaistaneet.

Syksyllä 2007 minä ja Sini Haapalinna (kuvaus & editointi) teimme liikehaastatteluja kansanedustajien ja päättäjien parissa. Videoteosta varten haastattelimme seitsemäätoista kansanedustajaa tai päättäjää kaikista puolueista. Miten kansanedustajien puheissa tanssi argumentoitui ja liikkeellistyi sekä minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia heillä oli tanssista/an?

 

Ketä halusit ja sait tanssimaan?

Lähetimme haastattelupyynnön 38 kansanedustajalle ja muutamalle päättäjälle. Haastatteluja tehtiin yhteensä 17, 14 kansanedustajaa, 2 ministeriä ja 1 kaupunginjohtaja.

Mitä kysyit tanssijoiltasi?

Tanssi on hyvä kysymys.
1. Sanasta elämä, mikä liike tulee mieleesi?
2.Sanasta tanssi, mikä liike tulee mieleesi?
3. Minkä liikkeen opettaisit minulle?
4. Tähän vastattiin sanallisesti ja tämän olen kysynyt vain päättäjiltä:
Missä tanssi tapahtuu/ tai missä tanssia tapahtuu?

  
Millainen kuvaustilanne oli?

Kuvaustilanne oli aika intiimi siinä mielessä, että paikalla olivat vain haastateltava, minä ja Sini Haapalinna videokameran takana. Muutamana päivänä mukana oli myös valokuvaaja. Haastateltavat saivat itse valita paikan. Yllättävää oli minulle se, miten haastateltavat saattoivat jännittää haastattelua; olin ajatellut, että itse olen se. joka kuolee jännityksestä joka kerta. Olen pysäyttänyt kaduilla satoja ihmisiä ja kysynyt näitä kysymyksiä ja silti jännitän aina. Kuvaustilanteessa oli tärkeää kuvata sitä, mitä tapahtui siinä rikkaudessaan ja tulkitsemisen paljoudessaan. Nämä haastatteluvideot ovat tavallaan myös dokumentteja ja aikalaiskuvauksia.

Kenen tanssi tai kehollisuus kosketti erityisesti?

En oikein pysty erittelemään. Se kai juuri onkin erityistä, että jokainen kohtaaminen/kuvaustilanne on aina omanlaisensa…


Oletko videotanssitaiteilija?

Enpä tiedä, voisin sanoa, että olen pääasiassa LIVE –taiteilija, mutta videon ja elokuva tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden pohtia yhteiskuntaa ja ihmistä dokumentaarisuutta hyväksikäyttäen.


Onko tanssi poliittista? Onko teoksesi poliittinen?

Kaikki on poliittista!

Onko joku, jonka toivot erityisesti videoteoksesi näkevän?

Erityisesti niiden, jotka eivät huomaa tai ymmärrä taiteen ja tanssin/kehollisuuden merkitystä ihmiselle. Niiden, joilla on valtaa rajoittaa sitä toisilta: opetusministeri, peruskoulun opetussuunnitelman tekijät, päättäjät, kaikki ne, jotka tuputtavat vain yhdenlaista maailman tai kehonkuvaa jne. tai tekevät liikkumisesta pelkästään mitattavan (tekniikan hiomista, peiliin tuijottamista, kilpailua, kuntotestejä..). Taiteella on valtavasti merkitystä: kysymys ei ole vain joidenkin esteettisten taitojen kehittämisestä, vaan taiteen kautta voi oppia sosiaalisia taitoja, inhimillisyyttä, jakamistakin.

 

Haastattelija: Petra Toropainen 

 

 

Joku kohta tanssii, pyörähdys politiikkaa -videoteos tarjoillaan alkupalana Raaka-Raw teoksen yhteydessä Ateneumissa 20.–21.11. klo 18 ja 22.–23.11. klo 15.

 

 

Petra Toropainen on kehotyöläinen: keho-opettaja, esitystaiteessa liikkuja ja paperilla tanssija.