Tanssikentällä tapahtuu paljon pimeää työtä. Työtä, josta emme kuule, jota emme näe tai pääse näkemään. Mitä tanssijat ja koreografit tekevät, kun he menevät töihin? Tanssityöläiset töissä -sarja esittelee kuukausittain yhden tanssityöläisen ja hänen sen hetkistä työtään. Mitä muuta tanssitaiteilijuus voi olla kuin esityksiä esityksen perään? Tässä haastattelussa Valtteri Raekallio kertoo Liikekieli.comin päätoimittamisesta.
Kuka olet?
Valtteri Raekallio, tanssija, Liikekieli.comin päätoimittaja
Mitä sanat kuvaavat suhdettasi tanssiin?
Tanssi on yhteistoimintaa. Se on yhteistoimintaa näyttämöllä, mutta minulle sitäkin enemmän harjoitussalissa. Minua kiehtoo ihmisten väliset suhteet, niiden hahmottaminen, miten ihmiset toimivat yhdessä jonkun asian edessä. Se, että on yhteinen suunta, johon jokainen kulkee eri tavalla ja toisiaan tukien. Vuorovaikutus on varmaan jonkinlainen yläotsikko elämässäni, se saa vain erilaisia muotoja.
Jos yhteistoiminta on “paraativastaus” suhteestani tanssiin tai laajemminkin elämään, on julkisivun takana olemassa myös muita, negatiivisempia, “parkamaisempia” vastauksia. Vaadin itseltäni paljon ja sitä kautta myös toisilta. Enkä ajattele tätä kunnianhimona vaan epäilyksenä siitä, riitänkö, kelpaanko, hyväksytäänkö minut. Se saa minut tekemään töitä. Joskus aivan liikaa.
Mitkä sanat kuvaavat suhdettasi päätoimittamiseen?
Myös päätoimittaminen on yhteistoimintaa. Koko Liikekieli on joukko erilaisia ihmisiä tuomassa näkyväksi mitä kaikkea tanssi ja tanssitaide on. Yhteistoiminta kuvaa parhaiten myös minun ja Liikekielen toimituskoordinaattorin Thomas Freundlichin yhteistyötä, meillä on ihan erilaisia taitoja, jotka tuntuvat täydentävän toisiaan.
Tanssijan työ on erittäin kokonaisvaltaista, intensiivistä, vaativaa, vaikeakin. Sen rinnalla päätoimittajuus tuntuu helpolta: yhteyksien luomista, motivoimista, ideoiden kyselemistä ja vaihtamista. Oikeastaan päätoimittajan tehtävä on saada kukat eli kirjoittajat kukkimaan. Tai kyllähän kukka kukkii, kun se saa valoa ja vettä, ilman sitä päätoimittajaakin, mutta Liikekieli mahdollistaa julkaisun. Välillä ihmettelen, että voin olla paitsi tanssija, myös tämänkaltaisen toimivan kulttuurijulkaisun päätoimittaja. Mielessäni mietin, mitä ne täyttä viikkoa tekevät päätoimittajat tekevät aikansa kuluksi.
Liikekieli on tuonut näkyväksi moninaista tanssia ja tanssikenttää. Emme ei kuitenkaan määrittele, että tätä tanssi on, vaan luomme yhteisen kehyksen, jonka kautta kuka tahansa kiinnostunut voi kertoa, että tätä kaikkea tanssi voi olla. Oma vahvuuteni on, ettei minulla, aidosti, ole tarvetta määritellä sisältöämme tai päättää “toimituksen linjaa”, vaikka joskus itsekseni saatan päivittellä joitain Liikekielen kirjoituksia. Lopulta juuri tästä monimuotoisuudesta on kyse. Ei tarvitse ymmärtää tai olla samaa mieltä: näin elävä kulttuuri toimii. Lähtökohta on, että me Liikekielen julkaisijat emme ole täällä päättämässä, mikä on arvokasta. Sen sijaan Liikekieli on mahdollistamassa, että erilaiset lahjakkuudet voivat miettiä, olla luovia, kirjoittaa, kuvata ja siitä saada pienen palkkion.
Mistä tärkeänä pitämäsi yhteisöllisyyden, yhteistoiminnan ajatus juurtaa?
Olen ollut poikkeuksellisen onnekas saadessani toimia ja kasvaa erittäin lahjakkaiden ja kiinnostavien ihmisten kanssa niin “siviilissä” kuin työelämässäkin. Olen kohdannut hyviä ihmisiä juuri silloin, kun olen tarvinnut apua, tukea tai uutta suuntaa.
Yhdessä toimimisen tärkeys tulee varmasti paljon Tommi Kitti Companyn ajoista, samoin Marjo Kuuselan ja monien muiden kanssa tekemisestä. Heidän kanssaan työskennellessä tunsin vahvasti, että teemme tätä yhdessä: on yhteinen päämäärä, joka kokoaa erilaisia ihmisiä ympärilleen. Työskentely Tommin kanssa oli paitsi työtä, josta vastavalmistunut pääsi kentälle, sai oppia ja palkkaa, mutta myös paljon enemmän. Meillä oli illanistujaisia, rakennettiin saunaa, jossa sitten saunottiin, tarvittaessa sai vaikka ruokaa ja yösijan. Kaiken kaikkiaan musta on pidetty tosi hyvin huolta. Ilman tuota huolenpitoa, huomiota ja hyväksyntää olisin eri, ihmisenä ja tanssijana.
Ylipäätään olen valtavan kiitollinen, että olen saanut tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet elämäntyönsä suomalaisen tanssikentän eteen. Niitä hedelmiä tässä syödään. On hieno ymmärtää olevansa osa suurempaa verkostoa.
Mistä Liikekieli.com sai alkunsa?
Tanssi-lehdessä oli kesällä 2004 erinomainen artikkeli, joka nosti esille erään kiinnostavan asetelman tanssikentällä, mutta jonka tausta-aineiston käyttö herätti minussa kysymyksiä. Tutkin samaa aineistoa ja kirjoitin nuoruuden vimmalla vastineen. Tajusin kuitenkin, että vastineeni olisi julkaistu vasta seuraavassa Tanssi-lehdessä, neljän kuukauden kuluttua ja palstatilaan lyhennettynä, mikäli se olisi ylipäätään kelvannut lehden toimitukselliseen linjaan. Ennenkaikkea tajusin, että kiivaan nuoren miehen vimma ehtisi siinä ajassa laantua ja aloin miettiä, voisiko tanssikentällä olla myös joku toisenlainen media. Siinä mökin riippukeinussa juhannuksena aloin hahmottelemaan ruutupaperille uudenlaista tanssimediaa. Kun heinäkuun lopussa palasin kaupunkiin, pyysin ystäväni Thomas Freundlichin oluelle ja esittelin suunnitelmani. Thomas innostui asiasta välittömästi ja aloimme kehittelemään ideaa eteenpäin: marraskuussa 2004 aukesi Liikekieli.com.
Mikä päätoimittamisessa on ollut haastavinta?
Vapaa-ajan puute. Siitä kärsivät läheisimmät. Päätoimittaminen on tanssimisen ohessa tapahtuva osa-aikatyö, mutta miellän sen helposti ikään kuin osaksi vapaa-aikaa, jolloin siihen helposti menee paljon aikaa.
Jos voisit nyt ohjeistaa juuri päätoimittajana aloittanutta itseäsi, mitä sanoisit?
Lepää enemmän. Hyväksy keskeneräisyys. Olen ollut päätoimittajan kahdesti, välillä olin vuoden pois. Toisella kerralla päätoimittajana hyväksyin, ettei Liikekieli valmistu. Tanssijan työssä on se esitys, jota kohti kuljetaan ja joka saatetaan valmiiksi. Liikekieli toimii toisin: löytyy jatkuvasti asioita, joita voisi tehdä toisin ja viedä eteenpäin.
Mikä on suhteesi sanallistamiseen?
Puhun paljon. Tykkään puhua. Monesti tärkeät asiat ovat kuitenkin sanojen takana. Esimerkiksi kun työstämme Thomaksen kanssa Liikekieltä tai jotain muuta projektiamme “hyvässä putkessa”, se kieli, jota käytämme ei avaudu kenellekään sivustaseuraajalle. Se abstraktio, minkä parissa työskentelemme välittyy elein ja intuitiolla toiselta toiselle, toista täydentäen. Samoin tanssiessa abstraktio välittyy intuitiivisesti. Pienistä tiedonmurista rakentuu oivalluksen kautta teos, sen sanattoman ytimen ympärille.
Mikä on suhteesi kirjoittamiseen?
En ole kirjoittanut Liikekieleen, ei ole ollut aikaa. Toisaalta myös tuntuu, että päätoimittajana omat kirjoitukset saisivat raskaan leiman, dominoisivat väärällä lailla. Päätoimittajuus ei kuitenkaan ole saanut minua hiljaiseksi mielipiteineni. Olen luonteeltani aika kova “aukomaan päätäni”, uskallan sanoa mielipiteeni seurassa kuin seurassa. Sitä kautta olen avannut suuni erilaisissa tilaisuuksissa tanssin kenttään liittyen. Koen, että se on velvollisuuteni. Mutta pidän kirjoittamisesta ja kirjoitan jonkin verran itselleni. Toivottavasti tulen kirjoittamaan jatkossa myös muille. Muutama artikkeli koskien esimerkiksi suomalaista tanssiviestintää on muhinut päässä jo pitkään…
Jos Liikekieli loppuisi, mihin se loppuisi?
Ensimmäinen vaihtoehto voisi olla, että Opetusministeriö ei alkaisi rahoittaa Liikekieli.comia kulttuuri- ja mielipidelehtien tukimomentista. Kulttuuritoimijat ovat selvästi huomioineet julkaisumme ja sen merkityksen. Tästä on osoituksena esimerkiksi viimevuotinen Tanssin valtionpalkinto ja vuoden 2006 tanssin mainetekopalkinto, mutta myös se muutos, jonka olemme aiheuttaneet muissa julkaisuissa. Olemme selvästi omalla energiallamme herättäneet muita toimijoita, jotka ovat viime vuosina vaikuttaneet ehkä hieman kangistuneilta ja ennen kaikkea innottomilta. Myös sosiaalinen toimitusrakenteemme on herättänyt laajasti positiivista mielenkiintoa.
Mikäli kuluneet viisi vuotta luovaa ja omaehtoista kulttuuritoimintaa ei riitä vakuuttamaan OPM:ä, niin sitten voi minun puolestani laittaa pillit pussiin ja käyttää vapaa-aikaansa muuten. Suomalainen yhteiskunta vakuuttaa tukevansa ja kannustavansa innovatiivisia avauksia ja uusien toimintamallien syntymistä. Liikekieli.com on kiistatta sellainen tällä verrattain pienellä alallamme.
Kaiken kaikkiaan Liikekieli on hyvin toimiva ja perusteltu julkaisu, joka on suhteessa hyvin halpa toteuttaa. Lisäksi sen sisältö on ilmaiseksi kenen tahansa tanssista kiinnostuneen saatavilla. Emme joudu kuluttamaan rahaa esimerkiksi painamiseen, taittamiseen tai postitukseen painettujen lehtien tavoin. Näin ollen pystymme jakamaan lähes koko rahoituksemme palkkioina kirjoittajillemme, eli tanssitaiteessa ja sen ympärillä toimiville kirjoittajille, tutkijoille ja taiteilijoille.
Positiivinen vaihtoehto olisi, jos tulevaisuudessa yhteistoiminta Tanssin tiedotuskeskuksen, Tanssi-lehden, muiden tanssialan toimijoiden ja Liikekieli.comin välillä lisääntyisi. Oivallettaisiin yleisesti, että toimimme saman asian äärellä, ilman kilpailua ja uhkaamatta toistemme olemassaoloa. Päinvastoin, voisimme hyötyä kaikki toistemme erilaisista vahvuuksista.
Millaisena näet tanssin ja tanssiviestinnän kentän tulevaisuudessa?
Haaveeni on tilanne, jossa tanssitaide koetaan yhteisenä kenttänä, joka on avoin kaikille. Tanssista kiinnostuneelle on saatavilla helposti laadukasta tietoa ja hänet vedetään innolla mukaan syventämään omaa suhdettaan tanssiin. Uuden tanssin ystävän täytyisi saada kuva tanssitaiteen monimuotoisuudesta ja samalla pystyä helposti navigoitumaan itseään eniten kiinnostavan tanssin pariin. Tämäntyyppiseen tiedonjakoon internet on oivallinen työkalu. Painetulla medialla on omat kiistattomat vahvuutensa.
Olisi kiinnostavaa jos pääsisimme tilanteeseen, jossa voisimme yhdessä laaja-alaisesti miettiä uudelleen eri julkaisujen toimintamallit ja työnkuvat. Olemassa olevista resursseista voisimme rakentaa parhaan mahdollisen tanssiviestinnän ”kokonaiskonseptin”, missä voisimme hallitusti jakaa eri välineille erilaisen sisällön. Mediamaailmassa tehdään tällä hetkellä paljon toimintamallien uudelleen hahmottelua. Tätä olisi mielekästä tehdä myös näin pienellä alalla yhdessä ja positiivisessa vuorovaikutuksessa. Tällöin myös Liikekieli.com muuttuisi radikaalisti ja toiminta saattaisi tällaisenaan lopulta päättyäkin.
Uskon kuitenkin vahvasti, että tulevaisuudessakin tanssitaiteen ympärillä tulee varmasti olemaan epähierarkkinen ja vapaa luovan toiminnan foorumi. Kuluneet vuodet, 1 000 julkaisemaamme artikkelia ja ennen kaikkea se uskomaton innostuksen ja talkoohengen määrä, jolla satakunta ihmistä ovat olleet luomassa Liikekieli.comia ovat yksiselitteinen osoitus toiminnan tarpeellisuudesta. Tämän median tai foorumin nimi voi minun puolestani olla mikä tahansa. Ihmiset, ajatukset ja sisältö ovat sen arvo.
Joka tapauksessa asiat tulevat tanssikentällä edelleen kehittymään. Olemme niin nuori ala, että lähes kaikki rakenteet ovat vielä aika heppoisia. Edelliset sukupolvet ovat kuitenkin luoneet tyhjästä kaiken sen, mikä nyt ”suomalaisena tanssikenttänä” tunnetaan. On meidän sukupolvemme velvollisuus jatkaa kentän kehitystyötä vähintään yhtä suurella intohimolla ja omistautuneisuudella kuin edeltäjämme. Samalla sopii toivoa, että edellisten sukupolvien edustajat katsovat hyvällä tätä nuorten kehitystyötä, vaikka se muuttaisikin joitain totuttuja toimintamalleja ja hierarkioita.
Petra Toropainen
Kirjoittaja on kehotyöläinen, esittävässä taiteessa liikkuja ja paperilla tanssija.
