”Prosessi, niin kuin aina minulla, lähti liikkeelle jo vuosia sitten. Tositarinoita enkeleistä -teoksen valmistelut alkoivat Brasilian matkallani.
Ollessani Brasiliassa henkisairaalassa kyselin paljon vanhalta viisaalta itseltäni, joka on kaikkien meidän sisällä, asioista joihin halusin selkeyttä. Minua on mietityttänyt paljon uskomus suojelusenkeleihin, joka toistuu monissa uskonnoissa sekä historiassa ja filosofiassa.
Kuten teatterikin, tanssi on alkulähteiltään uskonnollista toimintaa. Tanssi ilmentää kauneutta. Tosikauneus on taas minulle uskonnolliseroottinen ja kehollinen kokemus.
Siksi vain tanssiteatterin avulla pystyn kertomaan ja vastaamaan kysymykseen, joka minua askarrutti Brasiliaan lähtiessäni: ’Mitä on olla suojelusenkeli?’
Taide on minulle tiedon etsimistä ja siitä syntyvä teos on synteesi tiedon eri lajeja. Taide toimii minulle tutkimisen välineenä. Näin aloitin tiedon etsimisen kysymykseni vastauksen tueksi. Keräsin vuoden ajan tarinoita ihmisiltä. He kertoivat kokemuksiaan elämän ja kuoleman rajapinnoilta tai jopa sieltä tuonpuoleisesta. Tätä teosta ei olisi olemassa niitä kymmeniä tarinoita, joita olen kuullut.
Kaikilla kuoleman rajapinnalla käyneillä toistui sama kokemus siitä, että sellaista rakkautta he eivät ole kokeneet ennen. Eri tavoin ilmaistuna lopputulos oli tarinoissa aina sama. Tämän monikielisyyden halusin toisinnettavan myös esityksen sisällössä. Näin ollen Tositarinoita enkeleistä -teoksessa tanssin lisäksi avataan elämän ja kuoleman mysteerin verhoa tekstin ja visualisoinnin avulla. Äänet, valot, instaalliot ovat osa taidekokonaisuutta, jonka avulla voi tulkita tositarinaani enkeleistä. Tarkoituksena on tehdä helposti lähestyttävä teos vaikeasta aiheesta.
Esimerkiksi pyhien tekstien pitäisi olla valoa luovia, joten visualisointi on lähtenyt tämän ajatuksen pohjalta. Työryhmämme on miettinyt uskonnollisen ajattelun ja uskontoihin liittyvän tiedon kautta tämän teoksen teemaa. Ohjaajina ovatkin toimineet ne uskomukset, sadut ja mytologiat jotka enkeleiden taakse kätkeytyy. Teos itse tietää millainen se on. Me emme vain itse tiedä sitä vielä.
Itseasiassa teos oli valmis pakatessani matkalaukun kotimatkalleni Brasiliassa. …Niin kerroinko edes, mitä sain vastaukseksi kysymykseeni: ’Mitä on olla suojelusenkeli?’
Kuulin mieletöntä naurua ja tyrskähdyksen seasta kommentin: ’Itseasiassa se on kuin kauhuelokuvaa katsoisi.’
Tervetuloa suojelusenkeleiden katsomaan realitysarjaan: ’Ecce Homo. Katso ihminen!'”
Johanna Hurme
Metsälintu Pahkisen pohdinnat ylöskirjasi kulttuurituottaja Johanna Hurme. Hän on erityisesti kiinnostunut nykytanssin ja katutanssin tuottamisesta teattereiden lavoille. Hurme on myös katutanssikulttuurin verkkolehden Flowwin päätoimittaja.
Kuva: Johanna Hurme
