Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksella on vuoden 2011 aikana suunniteltu uusia ja erilaisia tapoja viedä tanssitaidetta yritysmaailmaan ja työpaikoille. Tanssista tuotteeksi -hankkeen myötä kehitellyissä ja kuluneen syksyn aikana pilotoiduissa uusissa tanssituote- ja palvelukonsepteissa on läpi koko suunnitteluvaiheen pyritty ottamaan huomioon sekä tanssitaiteilijoiden että erilaisten yritysten ja työyhteisöjen tarpeet.
Tärkeänä lähtökohtana uusille ohjelmapalveluille on ollut taiteellisen puolen sisällyttäminen työhyvinvointia edistäviin konsepteihin. Hankkeessa ei siis ole pelkästään suunniteltu tanssillista tyky-tarjontaa, vaan pikemminkin mietitty, kuinka tanssitaide voisi olla ja näkyä osana yritysmaailman ja erilaisten työyhteisöjen arkea. Voisiko taidelainaamoista tulevaisuudessa lainata perinteisen kuvataideteoksen sijaan tai sen lisäksi elävän, tanssivan taideteoksen? Voisiko toimisto tai muu työympäristö sekä työntekijät taipua osaksi tanssitaideteosta ja olla mukana valmistamassa sitä? Kuinka tanssitaiteilija voisi olla osa työyhteisön arkipäivää ja tuoda tanssielämyksen keskelle tuota arkea? Muun muassa näitä kysymyksiä on Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksella pohdittu kuluneen vuoden ja Tanssista tuotteeksi -hankkeen aikana.
Hankkeen myötä syntyneet tanssituotteet on nyt paketoitu myyntiä vaille valmiiseen kuntoon tiiviissä yhteistyössä Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen, pirkanmaalaisten tanssin ammattilaisten sekä alueellisten, pilotointeihin osallistuneiden työyhteisöjen kanssa. Tähän mennessä saatu palaute on ollut innostunutta ja positiivista sekä tanssijoiden että työyhteisöjen puolelta. Tanssijat ovat tuoneet mukanaan muun muassa ”iloa, naurua, odotusta ja uteliaisuutta” ja kokonaisuuden on koettu olevan ”piristävä, iloinen, uusi ja yllättävä”. Tilausta tuotteelle siis tuntuisi olevan, mutta kuinka tähän on tultu ja kuinka tästä eteenpäin?
Ideointipalaverista pilotointiin
Syksyllä 2011 Sisä-Suomen tanssin aluekeskus sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä myönteisen rahoituspäätöksen Tanssista tuotteeksi -hankkeen toteuttamiselle. Aluekeskuksen toiminnanjohtaja Piia Kulin oli pyöritellyt mielessään ajatusta konseptista, jolla taide – ja tässä tapauksessa nimenomaan tanssitaide voitaisiin viedä osaksi työyhteisöjä jollakin uudella, erilaisella tavalla. Hankerahoituksen myötä ideaa voitiin lähteä kehittämään ajatuksen tasolta kohti konkretiaa, ja projektia koordinoimaan palkattiin täysipäiväisesti jo syksyllä 2010 aluekeskuksen markkinointia kehittämään tullut Heidi Korhonen.
Uusia yrityspalveluita lähdettiin alusta pitäen kehittämään yhdessä työn tulevien tekijöiden, tanssitaiteilijoiden kanssa, sillä niistä haluttiin tehdä paitsi yritysmaailma- myös tanssijaystävällisiä. Hanketta kehittämään valikoitui jo alkuvaiheessa laaja-alainen ja asiasta innostunut joukko pirkanmaalaisia tanssitaiteilijoita, joiden asiantuntemus omasta alastaan oli olennainen osa kehitystyötä. Uudet palvelukonseptit lähtivätkin varsin luontevasti muotoutumaan tanssi- ja tanssijalähtöisiksi. Syntyi joukko taidetanssipohjaisia peruskonsepteja, joissa perinteisen tyky-toiminnan lisäksi oli mukana myös tanssin taiteellinen ja sisällöllinen puoli. Peruskonseptit suunniteltiin siten, että niitä olisi jatkossa helppoa muokata ja räätälöidä erilaisten organisaatioiden ja yhteisöjen tarpeisiin sopiviksi.
Käytännön suunnittelutyö aloitettiin toden teolla maaliskuussa 2011, jolloin aluekeskuksen toimistolla järjestettiin Tanssista tuotteeksi -ideointipalaveri. Reilun kahden tunnin aikana aluekeskuksen väki yhdessä hankkeeseen ilmoittautuneiden tanssijoiden kanssa heitteli ilmaan lukuisia ideoita ja ajatuksia, joista sitten valittiin jatkokehittelyä varten kolme potentiaalisinta. Pakettien kehittelyä jatkettiin pienryhmissä ja ensimmäisen tapaamisen lopuksi ryhmien ehdotukset käytiin vielä yhdessä läpi. Tässä maaliskuisessa tapaamisessa syntyneiden palveluraakileiden pohjalta projektikoordinaattori Heidi Korhonen kokosi alustavat versiot pakettien sisällöistä ja niin hanke oli jälleen ottanut ison harppauksen eteenpäin.
Matkaa oli silti vielä pitkälti kuljettavana ennen kuin maaliskuussa suunniteltuja ohjelmapalveluita päästiin kokeilemaan käytännössä. Sinänsä helposti sujuneen (sillä hyviä ideoita oli paljon!) ideointivaiheen jälkeen oli keväällä 2011 tuotteistamisen vuoro. Laajallekin välillä rönsyilleistä palvelukonsepti-ideoista oli jo poimittu parhaat päältä ja nyt luonnoksista lähdettiin tiivistämään toteuttamiskelpoisia paketteja. Tiivistä ja keskustelevaa yhteistyötä tanssin ammattilaisten kanssa pyrittiin jatkamaan myös tässä työvaiheessa, jossa vaikeimmaksi osoittautui odottaminen. Yrityskontaktointi vei aikaa, ja paketeistakin tuntui löytyvän jatkuvasti jotain pientä viilattavaa, etenkin käytännön toteuttamisen suhteen.
Kun lähdettiin miettimään käytännön toteuttamista, huomattiin, että jotkut aiemmin keväällä suunnitelluista kokonaisuuksista olisi, ainakin pilottikertoihin varatun tunnin puitteissa, mahdotonta toteuttaa. Jälleen leikattiin rönsyjä ja kirkastettiin ajatuksia, mietittiin mitä todella haluttiin tehdä ja mitä tarjota yrityksille. Täysin impropohjalta paketteja ei tietenkään haluttu lähteä yrityksiin toteuttamaan, vaan jo pilotointivaiheessa pyrittiin tarjoamaan ja toteuttamaan mahdollisimman pitkälle vietyjä ja valmiita kokonaisuuksia.
Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen uudet yrityspaketit: Tervehdys, Yllätyspäivät ja Päänsäästäjä
Työtä oli kevään aikana tehty paljon ja se oli myös kantanut hedelmää. Kolme uudenuutukaista ohjelmapalvelukonseptia odotti valmiina käytännön kokeilua ja vihdoin kesälomien jälkeen syksyllä 2011 oli vuorossa pilotointivaihe. Tanssia työyhteisöihin oltiin viemässä ”Tervehdykseksi”, ”Yllätyspäiviksi” ja ”Päänsäästäjäksi” nimettyjen pakettien voimin.
Paketit oli suunniteltu vastaamaan erilaisia tarpeita: ”Tervehdys” on elävä taideteos, jonka voi tilata työpaikalle vaikkapa perinteisemmän taulun sijaan. Tervehdyksen toteuttaa kaksi tanssitaiteilijaa, eikä se vaadi tilaajalta omaa osallistumista lainkaan. Tervehdyksen pohjalla on ajatus taiteesta taiteen vuoksi, taiteesta itsessään arvokkaana asiana, jossa jo taiteen katsominen tuottaa läsnäolijoille iloa ja irrottaa hetkeksi arjesta. Käytännössä ”Tervehdys” koostui tanssijoiden etukäteen koreografioimasta, toistuvasta elementistä sekä improvisaatiosta, jota käytettiin etenkin siirryttäessä tilassa paikasta toiseen. ”Tervehdys” pilotoitiin Tampereella pääkirjasto Metsossa sekä mielenterveyskuntoutujien toimintakeskuksella, joissa siitä pääsivät nauttimaan sekä henkilökunta että asiakkaat.
”Yllätyspäivät” on astetta osallistavampi kokonaisuus, jossa työntekijät ja työympäristö ovat olennainen osa teosta. Yllätyspäivien idea on nimensäkin mukaisesti yllätyksellisyys ja odottamattomuus. Vuorovaikutteisessa esityksessä tuttu työympäristö muuttuu uudeksi, kun tanssitaiteilijat antavat uuden merkityksen työpaikan arkisille esineille ottamalla ne osaksi tanssiteostaan. Yllätyspäivien ideana on, että päivän jälkeen työpaikka näyttäytyy uudella tavalla virikkeellisenä ympäristönä, jossa mappi ei ehkä enää olekaan pelkkä mappi. ”Yllätyspäivät” pilotoitiin onnistuneesti Tampereen Patenttitoimistossa.
”Päänsäästäjä” on suunnitelluista kokonaisuuksista kaikkein osallistavin ja työpajamaisin. Se on suunniteltu eräänlaiseksi ruudunsäästöohjelmaksi hengähdystaukoa kaipaavalle päälle, liikunnalliseksi irtiotoksi kiireisestä arjesta. Päänsäästäjän avulla päivä voidaan pysäyttää hetkeksi ja vaikkapa muuntaa jokin päivän tapahtuma tai tunne tanssiksi joko yksin tai ryhmässä yhdessä tanssitaiteilijan kanssa. Päänsäästäjän pilotointi toteutettiin Tamperelaisessa päiväkodissa.
Pilotoinnit toteutettiin siis hyvin erilaisissa kohteissa. Suurin osa pilotointeihin osallistuneista oli odotetusti naisia, mutta myös insinööritaustaisia miehiä saatiin mukaan testijoukkoon. Kaikista paketeista saatiin toinen toistaan parempaa palautetta, ja kyllä, miehetkin olivat innoissaan nimenomaan siitä, että pääsivät itse osallistumaan tanssiin. Saaduista palautteista ja kommenteista näkee, että tilausta tämänkaltaisille palveluille on olemassa. Tanssillisten tuntien koettiin mm. vievän ajatukset pois rutiineista, piristävän päivää ja tuovan hyvää mieltä. Monille tanssihetki keskellä työpäivää oli rentouttava kokemus, joka sai ajatuksen irti työnteosta ja jonka jälkeen oli virkistynyt olo. Sekä tanssin katsomista että osallistumista itse tanssiin pidettiin myönteisinä ja tervetulleina kokemuksina.
Myös mukana olleille tanssijoille pilotoinnit ovat olleet innostava kokemus. Toiveena on, että jatkossa näitä hankkeen myötä kehitettyjä palveluita päästäisiin toteuttamaan lisää. Toteutetut paketit koettiin paitsi tervetulleena vaihteluna, myös tärkeänä ja merkityksellisenä työnä, jossa omaa ammattitaitoa päästiin käyttämään uudella tavalla taiteellisesta sisällöstä tinkimättä. Kaikki paketit on suunniteltu toteutettaviksi työpareittain, ja yksi positiivinen lisä pakettien toteuttamisessa onkin ollut yhdessä tekeminen ja mahdollisuus tutustua muihin alueella toimiviin tanssin ammattilaisiin.
Vaikka paketit perustuvatkin tiettyyn peruskonseptiin, tekee jokainen tanssitaiteilijapari toteuttamastaan kokonaisuudesta oman näköisensä kokonaisuuden. Lisäksi otetaan aina huomioon myös työyhteisö ja -ympäristö, jossa esiinnytään. Näin jokainen toteutettu paketti on aina oma yksilöllinen teoksensa, ja jopa saman konseptin sisällä esitykset voivat olla tekijöistä riippuen hyvinkin erilaisia.
Nyt hanke on edennyt loppusuoralle. Pilotoinnit on saatu päätökseen ja tuotepaketit ovat valmiina myyntiä varten. Yrityskontaktointi on aloitettu, uusista ohjelmapalveluista on painettu esite ja jatkossa suunnitteilla on vielä yritysten henkilöpuolelle ja markkinointiväelle suunnattu esittelytilaisuus. Tanssista tuotteeksi -hankkeen myötä valmistuneet uudet ohjelmapalvelut jäävät hankekoordinaattori Heidi Korhoselta joulukuussa Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen tuotanto- ja markkinointiassistentti Kirsi Soinin vetovastuulle. Hanke siis päättyy mutta työ ei lopu tähän. Vuodessa on saatu paljon aikaan ja usko valmistuneisiin tuotteisiin on luja: tälle on tilausta, se on jo nähty.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen tuotanto- ja markkinointiassistentti Kirsi Soini yhdessä Tanssista tuotteeksi -hankeen projektikoordinaattori Heidi Korhosen kanssa.
