Hanna-Mari Peltomäki vieraili keskisuomalaisten tanssin ammattilaisten yhteistapaamisessa Jyväskylässä helmikuussa kertomassa kuulumisia Tanssin talosta. Päivän agendassa oli paljon asiaa alueen tanssijoille, niin paikallisista hankkeista kuin uusista kuulumisista valtakunnallisesti. Tämän vuoksi Hanna-Marin vierailu antoi hyvän näkökulman valtakunnallisella tasolla siitä, miten tanssitaide nähdään osana kulttuurin ja taiteen kenttää.
Osallistujat olivat uteliaalla mielellä kuuntelemassa. Kenelläkään ei ollut varsinaisesti etukäteen muodostettua mielikuvaa siitä, mitä Tanssin talosta kerrotaan ja mitä hanke tarkoittaa meille keskisuomalaisille toimijoille. Agenda oli sinänsä hyvinkin ajankohtainen, onhan meillä Keski-Suomessa juuri vuoden verran ollut koossa tilatyöryhmä esittävien taiteiden tilan saamiseksi Jyväskylään. Monenlaisia raportteja ja selvityksiä oli siis täälläkin jo vuoden aikana tehty yhteistyössä teatterien, elokuvan, sirkuksen, parkourin ja musiikin kanssa.
Päällimmäiseksi allekirjoittaneelle jäi mieleen se toteamus, että tanssitaiteelle ei ole omaa paikkaa –koko Suomessa. Yksi tanssija myös totesi, että oli miettinyt, että miten tämä Tanssin talo mahtaa koskea meitä keskisuomalaisia tekijöitä, mutta Hanna-Marin vierailun jälkeen sai todeta, että aika paljonkin. Ennen kaikkea sen ajatuksen vuoksi, että se vaikuttaa tanssitaiteen asemaan myös valtakunnallisesti, tekee näkyväksi. Ongelmat ovat siis tilojen suhteen hyvin samanlaisia valtakunnallisesti. Voisimmeko kenties oppia toisiltamme hyviä käytänteitä jatkossa?
Pauliina Lapio
Kirjoittaja on Keski-Suomen Tanssin Keskus ry:n toiminnanjohtaja.
