Olli Ahlroos – Tämän artikkelisarjan tarkoitus on tutustuttaa uudempia tanssin ystäviä Suomen taidetanssikenttään ja sen merkittävimpiin instituutioihin. Jonkinlainen käsitys näistä instituutioista voi auttaa löytämään uusia tuttavuuksia, uusia teoksia ja uudenlaista ilmaisua pieneltä mutta elinvoimaiselta taidetanssikentältämme.
Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin lyhyesti Suomen Kansallisbalettia. Seuraavaksi tutustutaan Zodiakiin.
Kuvat: Haje (kor. Liisa Risu), kuvaaja Johanna Tirronen
Taidetanssi-instituutiot Suomessa, osa 2: Zodiak – Uuden tanssin keskus
Zodiak – Uuden tanssin keskus ei ehkä resursseiltaan ja puitteiltaan ole yhtä loistokas kuin esimerkiksi Kansallisbaletti, mutta sen ennakkoluulottomuus ja taiteellinen monimuotoisuus tekevät siitä sisällöllisesti ehkä merkittävimmän instituution suomalaisella tanssikentällä. Se on tarjonnut jo kahden vuosikymmenen ajan puitteet ja toimintaedellytykset monille freelancereina toimiville tanssitaiteilijoille ja tuottanut lukemattoman määrän niin suomalaista kuin ulkomaalaista taidetanssia suomalaiselle yleisölle.
Perustamisestaan lähtien Zodiak on keskimääräisesti tuottanut freelance-taiteilijoiden nykytanssiteoksia Suomen mittakaavassa huikeat 8-10 ensi-iltaa vuodessa. Nykyisellään kantaesityksiä on vuosittain 10-15.
Zodiak on nykytanssin tuotanto-, esitys- ja tapahtumakeskus, joka fyysisesti on vuodesta 1990 sijainnut Helsingissä Kaapelitehtaalla, jossa sillä on omat esitys- ja harjoitustilat. Zodiak – Uuden tanssin keskusta ylläpitää vuonna 1986 perustettu Zodiak Presents ry, jonka perustajajäsenet olivat tuolloin Kirsi Monni, Liisa Pentti, Sanna Kekäläinen, Ulla Mirsch, Taina Nyström ja Leena Porri. Nykyään yhdistyksen taloudellisesta ja hallinnollisesta toiminnasta vastaa yhdistyksen vuosikokous ja yhdeksänjäseninen hallitus, jonka jäsenet ovat tällä hetkellä tanssitaiteilijat Soile Lahdenperä (pj), Kirsi Monni, Liisa Pentti, Liisa Risu, Vera Nevanlinna, Ari Tenhula, Harri Kuorelahti, Heli Meklin ja äänisuunnittelija Mikko Hynninen. Zodiakin taiteellisesta toiminnasta ja produktiovalinnoista vastaa tanssitaiteilijoista koostuva, erikseen valittava taiteellinen johtoryhmä, jonka kokoonpanossa on tällä hetkellä meneillään ylimenokausi.
Yhdistyksen kotisivuilla Zodiakin perustamisen lähtökohtia luonnehditaan seuraavasti:
”Yhdistyksen perustamisella haluttiin luoda konkreettiset työskentelyedellytykset tanssin freelancereille, synnyttää hengeltään avarasti ja selkeästi nykymaailmaan asennoituvaa tanssiteatteria ja lisätä uuden tanssin asiantuntemusta maassamme”. Kaksikymmentä vuotta perustamisensa jälkeen työ on jo hyvässä vauhdissa.
Mistään perinteisestä tanssiteatterista ei ole Zodiakissa koskaan siis ollut kyse. Se ei ole, eikä se koskaan ole ollut oma tiivis tanssiteatteriryhmänsä. Perustamisensa aikoihin noin 20 vuotta sitten Zodiakilla ei esimerkiksi ollut taiteellista johtoa eikä muuta kiinnitettyä henkilökuntaa. Kukin koreografi työskenteli itsenäisesti ja kulloinenkin työryhmä valikoitui teoskohtaisesti, eivätkä valinnat rajoittuneet pelkkiin yhdistyksen jäseniin. Nykyään Zodiakin oman henkilökunnan lisäksi sen produktioissa työskentelee vuosittain noin 150 tanssin ja sen lähialojen ammattilaista.
1990-luvun lopussa Zodiak Presents ry laajensi toimintaperiaatettaan suuntautumalla yhä laajemmin ja avoimemmin tanssikentän ammattilaisten ja siten yhä laajemman yleisön foorumiksi. Zodiak — Uuden tanssin keskus -niminen tuotantokeskittymä syntyi helmikuussa 1997. Käytännössä tämä tarkoitti siirtymistä avoimiin tuotantohakuihin. Toimintaperiaatteen laajennuksen jälkeen periaatteessa kenellä tahansa taidetanssin ammattilaisella on mahdollisuus saada tuotantoavustusta, sekä esitys- ja harjoittelutilat Zodiakilta. Myöhemmin samana vuonna 1997 avattiin uudet entistä paremmat toimitilat Kaapelitehtaan B-rapussa.
Tuotantohakujen lisäksi Zodiak valitsee kahden vuoden periodeiksi house- tai kutsukoreografeja, jotka periodinsa ajan voivat työskennellä Zodiakissa ilman erillisiä tuotantohakuja. Kutsukäytäntö aloitettiin vuonna 2001 mahdollistamaan ansioituneille tai nuoremmille ja kehittyville koreografeille pitkäjänteisempi työskentely koreografisen työnsä parissa. Uusimmat, 2007-2009 väliselle periodille valitut housekoreografit ovat koreografit Liisa Pentti sekä Eeva Muilu. Housekoreografeina ovat toimineet aiemmin Tommi Kitti, Kirsi Monni, sekä Jenni Kivelä.
Vaikutus taidetanssikenttään
Jo pelkkien Zodiakin ensi-iltojen määrän merkitystä suomalaiselle taidetanssikentälle ei varmasti voi yliarvioida. Jotain osviittaa Zodiakin merkityksestä yleisemminkin antavat sille myönnetyt tunnustukset: tanssin valtionpalkinto vuonna 1993 ja vuonna 1996 nuoren taiteen Suomi-palkinto. Zodiakin toiminta on mahdollistanut, haastanut ja rohkaissut yhä uusia tanssitaiteen tekijöitä rajoja rikkovaan, kokeilevaan ja perinteitä kyseenalaistavaan ilmaisuun taidetanssin saralla.
Yleisölle Zodiak on puolestaan tarjonnut säännöllisen kanavan tutustua joskus hyvinkin hajanaiselta tuntuvaan nykytanssikenttään. Tämä mahdollistaa tutustumisen uusiin tekijöihin ja teoksiin, joita voisi olla ilman Zodiakin kaltaista foorumia hankalampi lähestyä. Zodiakin kotisivuilla sen toimintaa luonnehditaankin ”yhteiseksi ja kokoavaksi toimintafoorumiksi” tanssiammattilaisille ja yleisön näkökulmasta ”vakinaiseksi näyteikkunaksi aikalaistanssiin”.
Zodiakilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen uuden tanssin kehityksessä perustamisestaan lähtien. Sen merkittävä työ uuden tanssin kehityksen hyväksi on osaltaan muuttunut elintärkeäksi työksi jo saavutetun taidetanssin laadullisen ja määrällisen tason ylläpitämiseksi. Zodiakin omien kotisivujen arvio omasta merkityksestään ei siksi tunnu kovinkaan suurelta liioittelulta: ”Zodiakin merkitys ulottuu sen piirissä tuotettujen lukuisten tanssiesitysten kronologista teoshistoriaa syvemmälle ja koskee sekä uuden tanssin henkistä, kehollista, esteettistä ja eettistä itseymmärrystä”.
Tähän korkealentoiseen lauseeseen kiteytyy jotain hyvin luonteenomaista Zodiakin toiminnasta. Zodiakin toiminnan lähtökohta on jo pelkästään yllä sanotun perusteella palvella uutta taidetanssia sellaisena kuin se on ja rohkaista nykytanssin tekijöitä omaäänisyyteen ja ennakkoluulottomaan suhtautumiseen taidetta ja taiteen tekemistä kohtaan. Tämä ei aina palvele niin sanotun ”suuren yleisön” haluja, eikä se tee kynnystä tutustua uuteen tanssiin välttämättä kovinkaan helpoksi. Tämä ei voi olla näkymättä yleisömäärissä.
Suuremman yleisön kannalta ”vaikeat” teokset ovat tietysti ongelmallisia, eikä tämä ole ainoastaan Zodiakin ongelma vaan nykytaiteen ongelma yleisestikin. Nykymaailmaan asennoituva taide ei aina voi olla viihdyttävää. Taiteella on oma kriittinen positionsa maailman menoon, joka usein ilmenee ristiriitana massojen halujen ja tottumusten kanssa.
Sisällöllisten kompromissien sijaan ongelmaan on Zodiakissa kuitenkin valittu toinen lähestymistapa: ahkera yleisötyö. Tulevaisuudessa Zodiakin toimintaa ollaankin kehittämässä laajan kantaesitystuotannon lisäksi entistä enemmän yleisötyön ja muiden sosiaalisten toimintamuotojen suuntaan. Tämä on myös osaltaan pelkän kantaesitysohjelmiston rinnalla työtä, joka tulee vastaisuudessakin kehittämään suomalaisen uuden tanssin ”henkistä, kehollista, esteettistä ja eettistä itseymmärrystä”.
Tanssin aluekeskus Helsinki
Zodiak – Uuden tanssin keskus toimii myös tanssin aluekeskuksena Helsingissä, osana valtakunnallista aluekeskusverkostoa. Zodiakin vuonna 1997 laajennettu toimintaperiaate on toiminut mallina muille aluekeskuksille ympäri Suomen. Tämä näkyy selvästi aluekeskusverkoston kolmekohtaisessa toimintaperiaatteessa:
- – Edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaalisesti sekä alueellisesti tanssitaiteen osalta siellä, missä on jo olemassa olevaa toimintaa sekä toimijoita. Vaikutus näkyy lisääntyneenä tanssitaiteen tarjontana ja sen myötä palveluiden suurempana käyttönä eri puolilla maatamme.
– Lisätä tanssitaiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia omalla taiteen alallaan. Vaikutus näkyy tanssin alan rakenteiden kehittymisenä koko maassa ja sen myötä tanssitaiteilijoiden parempana työllistymisenä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
– Lisätä yhteistyötä ja vahvistaa osaamista. Yhteistyön lisäämisen vaikutuksena syntyy tanssiteoksia, joita on tuotettu usean toimijan voimin ja tahdosta. Osaamisen vahvistamisen myötä lisääntyy myös korkeatasoisen ja ilmaisuvoimaisen tanssitaiteen tarjonta.
Zodiak – uuden tanssin keskus täyttää tänä kevään kymmenen vuotta ja sen toimintaa ylläpitävä yhdistys Zodiak Presents kaksikymmentä vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistaan toukokuun lopussa 18 artikkelista koostuva 250-sivuinen kirja Zodiakin historiasta, nykypäivästä, tulevaisuudesta, taiteilijoista ja taiteilijapolitiikasta ja paljon muusta Zodiakkiin liittyvästä. 
Olli A. Ahlroos
Kirjoittaja on teoreettisen filosofian ja estetiikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän suorittaa työharjoittelua Liikekieli.comissa kevään 2007.
olli.ahlroos(at)liikekieli.com
Kuva: Johannes Romppanen
Korvaa sähköpostiosoitteessa (at) @-merkillä.
