Julkaistu 14.2.2023 Minulta kysyttiin hiljattain, mitä mieltä minä lingvistinä olen tanssin kenties yleisimmästä metaforisesta kuvauksesta – liikekieli. Onko tanssi mielestäni kieli? Heti alkuun haluan pikaisesti korjata, että en oikeasti ole
Yksin ollessani tanssin kuin hullu. Muiden seurassa todella harvoin. Joskus häissä. Jos on pakko. Taannoin, eräiden hääjuhlien tanssilattialla häpeääni hikoillen, tulin ajatelleeksi, että Bill Cosby on varmasti maailman paras tanssija.
Minipyrähdys kujalla Bornissa, Barcelonassa.
Video: Sienen alla
Kuinka pitkälti taide on sitten taiteilijoiden omaa terapiaa, milloin se toimii universaalilla tasolla, milloin se jää vain yhden tuskastuneen taiteilijan pahnoissa pyörimiseen? Jos taas taiteen tehtävä on tervehdyttää yhteiskuntaa, niin
Mikä tekee toisesta asiasta epäkohdan ja toisesta hyvän ja kauniin? Miten arvoasetelmani rakentuvat? Ja mille huomioille ja kokemuksille annan tässä tekstissä tilan, miten asetan sekamelskan järjestykseen? HJSUTDLOSMLAHENKÖOKS.
Tämä sessio oli klassinen esimerkki siitä, kuinka monesti sisäinen tunne siitä kuinka esitys tai harjoitus ”meni” ei ole aina yhtäpitävä sen kanssa, miltä tekeminen ulospäin näyttää.
Tässä esseessä pyrin lyhyesti tutkimaan sitä, minkälaisia poliittisia mahdollisuuksia koreografialla voisi olla. Voisiko koreografian käsitettä käyttää entistä enemmän, jotta asetelmat, strategiat, valtasuhteet, tavoitteet, arvot ja maailmankatsomukset tulisivat näkyvämmiksi? Voidaan kysyä,
Katsojan näkökulmasta Sanna Kekäläisen onnen locuksena on näyttämö ja siellä esilläolo, vaikka eniten onnen pisteitä Sannan omassa tilastollisessa tutkimuksessa sai Pariisi. Eri aisteilla koettava Sanna Kekäläisen esilläolon onni, on hetkittäin
Moving Human Diaries on tanssittu, säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvä videopäiväkirja jonka konsepti on mahdollisimman yksinkertainen: videokamera harjoitussalissa (tai muussa tilassa), liikkuva ihminen/ihmiset. Projekti on alkanut elokuussa -08 ja se jatkuu kunnes
Viimeiset päivät: makaillen nautittua kasvatuskirjallisuutta, kyseleviä unelmia tanssikoulutuksesta, mataforaksi laajeneva koreografia, avarana aukeava Choreography for Blackboards ja puristeisen piinaava Quintet Circle, viimeiset sosiaaliset unet ja yhteisen brunssin kautta maailmalle, tanssin
”Minua on aina kannatellut suunnaton ilo ja nautinto tanssia, ja siitä on tärkeä pitää kiinni vaikka yrittääkin kehittyä ja miettiä miten voisi tanssia paremmin. Haluaisin, että tanssistani näkyisi rakkaus ja