Katri Soini – tanssii varjonsa kanssa
Kuulun Katrin Soinin lailla sukupolveen joka aloitti kansakoulussa ja lopetti peruskoulussa. Siksi olin mitä otollisinta yleisöä Leikin alku -teokselle. Nostalgian voimaa ei kannata aliarvioida.
Kuulun Katrin Soinin lailla sukupolveen joka aloitti kansakoulussa ja lopetti peruskoulussa. Siksi olin mitä otollisinta yleisöä Leikin alku -teokselle. Nostalgian voimaa ei kannata aliarvioida.
Muisto ja muisti ovat kummallisia asioita. Vai ovatko ne asioita? Onko muisto pikemminkin häivähdys tajunnan uurteista; jotakin omaa ja silti, toisinaan, yhteistä.
Festivaalin tiistain 24.7. ohjelmisto vei katsojan suomalaisesta tanssiteatterista ihmisen sisäisen äänen tutkimiseen ja lopulta ihmisen, ydinvoiman ja luonnon välisen suhteen pohdintoihin.
Istun illanhämärässä autossa Isä Mitron kanssa. Pastori ajaa, ja minä kirjaan hänen vuolaana virtaavia ajatuksiaan juuri nähdystä tanssiteoksesta lehtiööni. Puhetta riittää, teos on selvästi saanut liikettä aikaan katsojassaan. Pitkän päivän
Petra Toropainen: Kirjoittaja kävi katsomassa Arja Raatikaisen Lataamo-esityksen Stoassa ja kirjoitti Tarinan Lataamosta. Tiia Lappalainen: Arja Raatikaisen uutuusteos antaa katsojalle hullun hyvän mielen.
Kirjoittaja kävi katsomassa Arja Raatikaisen Lataamo-esityksen Stoassa ja kirjoitti Tarinan Lataamosta.
Arja Raatikaisen uutuusteos Lataamo antaa katsojalle hullun hyvän mielen.