Juttelin vastaperustetun jyväskyläläisen tanssiryhmän Off/Balancen kanssa heidän debyyttiteoksensa harjoitustauolla Täydenkuun tansseilla.
Off/Balance uuden kynnyksellä
Nuoret tanssijat Elinä Häyrynen ja Terhi Kuokkanen perustivat viime vuonna uuden tanssiryhmän Jyväskylään, josta ovat itse kotoisin. Ajatus oman ryhmän perustamisesta alkoi hautua, kun kaksikko valmistui Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maistereiksi vuonna 2009. Keski-Suomessa tuntui olevan kysyntää heidän osaamiselleen, ja toisaalta he myös halusivat tehdä nykytanssia tutummaksi jyväskyläläiselle yleisölle. Kaupungissa on jo pitkään ollut aktiivinen tanssin harrastajakunta, mutta ei yhtään ympärivuotisesti toimivaa ammattilaisten muodostamaa tanssiryhmää. Heistä tuntui myös mukavalta, että oman ryhmän avulla heillä olisi paremmat mahdollisuudet olla itse aktiivisina työnhakijoina. Sen sijaan, että joutuisivat odottamaan koreografeilta työkutsuja, he voivatkin nyt pyytää koreografeja itse työskentelemään heidän kanssaan.
Uuden ryhmän perustaminen ei ole ollut aivan helppo tie niukasti rahoitetulla tanssin alalla. Terhi ja Elina parahtavatkin, että tulevaisuuden toiveena olisi oma tuottaja. ”Muuten pää kyllä hajoaa”, nauraa Terhi, joka kantaa tällä hetkellä tuotannollisenkin vastuun tiukasta aikataulusta huolimatta. Tytöt kertovat, että ratkaisevan panoksen ryhmän alkuponnisteluihin toi Keski-Suomen Tanssin keskuksen nykyinen tuottaja Johanna Muhonen. ELY-keskuksen tuella Johanna pystyttiin palkkaamaan Off/Balancen kokopäiväiseksi tuottajaksi neljäksi kuukaudeksi. Debyyttiteos Kynnyksellä on saanut lisäksi tuotantotukea muun muassa Keski-Suomen Tanssin keskukselta ja Zodiakilta Helsingistä.
Debyyttiteoksen ohella Off/Balancen ohjelmistossa on jo paljon muutakin: lastentanssiteos, Elinan ja Terhin duetto sekä yrityksille suunnattu hyvinvointihanke, jossa tarjotaan tanssillisia elämyksiä työpaikkojen virkistyspäiviin. Kaksikon puheista tuleekin vahvasti esille, että he haluavat kantaa oman kortensa kekoon tanssitaiteen tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. ”Tanssilla on niin paljon annettavaa ihmisten elämään ja haluaisimme, että mahdollisimman moni pystyisi saamaan siihen kosketuksen. Esimerkiksi yleisötyö on ehdottomasti jotain, mihin haluaisimme jatkossa panostaa. Se toisi toivottavasti myös lisää yleisöä tanssille”, toteaa Terhi. ”Meille on myös tärkeää haastaa yleisöä, näyttää heille jotakin uutta. Että tällaistakin tanssi voi olla”, lisää Elina.
Kuva: Matti Häyrynen
Kaksikko on tyytyväinen siihen, että debyyttiteos tuo näyttämölle jotain, joka ei kenties ole niin tuttua Suomessa. ”Ehkä siinä näkyy mukavasti se, että suurin osa työryhmästä on opiskellut myös ulkomailla. Siinä on jotenkin uudenlainen ote”, toteaa Elina. Terhille ja Elinalle oli alusta asti selvää, että debyyttiteokseen pyydettäisiin vieraileva koreografi, joka olisi kotoisin Keski-Suomesta. Vaihtoehtoja oli monia, mutta lopulta mukaan seuloutui juuri Teatterikorkeakoulusta koreografiksi valmistunut Veli Lehtovaara. Veli taas halusi pyytää parikseen Mikko Hyvösen. Koreografien kautta löytyi lisäksi teoksessa hyvin tärkeässä asemassa oleva äänisuunnittelija ja muusikko Oula Susi.
Molemmat koreografit ovat opiskelleet P.A.R.T.S. –tanssikorkeakoulussa Brysselissä, joten heillä on jonkun verran yhteistä työhistoriaa. ”Kyllä meidän työryhmän jäsenet linkittyvät toisiinsa mitä ihmeellisimmillä ja monimutkaisimmilla tavoilla. Me olemme Terhin kanssa olleet itse asiassa samalla luokalla jo lukiossa, ja Veli on mun vanha naapuri lapsuudesta. Mutta tämä on meidän ensimmäinen varsinainen yhteistyö”, kertoo Elina nauraen. ”Yhteistyö on ollut kyllä tosi helppoa. Ihan mahtava työryhmä. Veli ja Mikkokin tuntuvat koreografeina ajattelevan kuin samoilla aivoilla”, kiittelee Terhi.
Myös koreografit toteavat nauttineensa siitä, että koreografisessa vastuussa ovat olleet useammat aivot. ”Tulee jotenkin ennalta-arvaamattomampi lopputulos, kun ei aina pyöri pelkästään omien ajatustensa ympärillä”, selittää Mikko. Teoksen lähtöajatuksista kysyttäessä koreografit toteavat lähtökohdan olleen liike. ”Me ollaan molemmat tehty myös teoksia, joissa liike ei ole aina ollut pääosassa. Nyt haluttiin toisinpäin, päästä todella tanssimaan”, sanoo Mikko. Myös koreografit esiintyvät teoksessa. ”Liike ei ole pelkästään meidän tuottamaa, vaan jokainen tanssijoista on tuonut teokseen omaa materiaaliaan. Uutta teoksessa on ollut ns. ”askelkoreografian” ja improvisaatiotehtävien risteyttäminen komposition luomisessa”, lisää Veli.
Teoksen nimi on peräisin ranskalaisen filosofin Jean-Luc Nancyn samannimisestä tekstistä, joka pureutuu Caravaggion maalaukseen Neitsyen kuolema. Tekstissä tarkastellaan kuvassa ilmenevää tilaa eräänlaisena näyttämönä. ”Meitä kiehtoi erityisesti paljastumisen ja peittymisen teemat sekä asetelmallisuus liikkeen vastavoimana”, Veli jatkaa. ”Tässä teoksessa hyvin tärkeä rooli on myös muusikolla, joka on koko ajan näyttämöllä, ja jonka ympärille olemme rakentaneet koreografian ja kokonaisdramaturgian. Haluttiin sellaista konsertin tuntua ja rajankäyntiä yleisön ja esiintyjien välillä”, Veli painottaa.
Esiintyminen Täydenkuun tanssien yleisölle, joka koostuu pääosin ammattilaisista, oli ryhmälle erityisen jännittävä paikka. Esitys sai kuitenkin lämpimän vastaanoton, ja sen herkkyyttä, tuoreutta ja leikkisyyttä kiiteltiin. Teoksessa oli vahva inhimillisyyden maku, joka herisytti naurua, mutta herätti myös myötätuntoista empatiaa.
Veera Lamberg
Kynnyksellä -teoksen tulevat esitykset:
27.-29.9.2011 Zodiak, Helsinki
10.-11.10.2011 Jyväskylän Kaupunginteatterin pieni näyttämä, Jyväskylä
7.1.2012 Kuhmon Talvi, Kuhmo
