Karoliina Yli-Honko: Väriä ja liikettä syksyyn
Sarastus-ryhmän monitaiteinen Säilön, tanssin, maalaan -kokonaisuus piristää sateista syksyä värikkäällä vilpittömyydellä.
SARASTUS esittää
Säilön, tanssin, maalaan
Tanssiteos Riikka Jokelainen
Videoteos Saara Törmä
Installaatio Laura Ukkonen
Galleria Majakka, Harjukatu 3, Helsinki
26.9.-15.10.2006
Väriä ja liikettä syksyyn
Kalliossa sijaitsevassa Galleria Majakassa on esillä Laura Ukkosen maalauksia ja tekstiilejä sekä Saara Törmän video. Nämä yhdistää neljänä päivänä viikossa Riikka Jokelaisen tanssiesitys. Ryhmän tavoitteista vilpittömyys ja kyynisyyden välttäminen toteutuvat, taiteellisesta korkeatasoisuudesta en ole niin varma. Silti projekti on ilahduttava ja toimii kuin lämmin tee syysviiman keskellä.
Pienessä galleriatilassa on intiimi ja mieltä rauhoittava tunnelma kun astun sisään. Kaarenmuotoisen syvennyksen alla seisoo ennen esitystään Jokelainen vaaleanpuna-vaaleassa tylliunelmassaan. Hän on kuin suoraan sadusta.
Katselen ensin videota äänikuulokkeiden kanssa. Törmän Näin olen kaikkein mieluiten on kuvaus puutarhasta, jossa tavataan ystäviä ja säilötään kurkkuja. Jokelaisen tylliasuinen keijuhahmo näyttäytyy myös videolla. Törmän teoksessa on mykkäelokuvan henkeä soittorasiamaisen musiikin säestyksellä. Teoksen sommittelu galleriatilassa on erityisen onnistunut: video näkyy lattialla olevasta televisiosta sekä kahtena pienikokoisena projisointina seinällä. Toinen heijastuskuva on rikkoutunut ja siitä peittyy osa. Harmillista kyllä videota ei voi katsella samaan aikaan kuin tanssia sen sijoittelun takia.
Laura Ukkosen maalaukset ja tekstiilit sen sijaan toimivat tanssin taustana. Punaisten ja violettien sävyt sopivat hyvin Jokelaisen tyllipukuun, joka on myös Ukkosen käsialaa. Maalaukset ovat luonnosmaisia ja tunnelmoivia guasseja paperille ja ne on ripustettu yksinkertaisesti ilman kehyksiä. Tekstiilit näyttävät seinälle ripustetuilta vaatteilta, mutta tuovat ilmavuudessaan kolmiulotteisuutta ja herkkyyttä installaatioon.
Jokelaisen Journeys in Presence -esitystä kutsuisin pikemminkin liikeperformanssiksi kuin tanssiteokseksi. Sen pohjana on liikeimprovisaatio ja Jokelaisen Just Being -metodi. Kate Bushin melodramaattisen musiikin säestämänä metodin luova läsnäolo toteutuu fyysisenä tilan haltuunottona.
Jokelainen pyörii maassa ja tanssii ylävartalollaan polvillaan maassa, mutta esityksen edetessä hän nousee pystyasentoon. Liike tuntuu välillä pakotetusti luovalta ja hieman hapuilevalta, tämä on saattanut olla tosin tarkoituskin.
Parhaimmillaan Jokelainen tavoittaa täyden presenssin, niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja se myös välittyy. Hän ottaa kontaktia taideteoksiin ja gallerian seiniin, juoksee jopa ulos ovesta. Tällainen performanssi ilahduttaa varmasti eniten satunnaista ohikulkijaa, tosin gallerian suuren ikkunan sivuuttaa vain muutama henkilö harmaana lauantai-iltapäivänä.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti Liikekieli.comiin sekä estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
