Julkaistu 24.4.2023
Kielten opiskelu, varsinkin valinnaisten vieraiden kielten, on vähentynyt lukioissa. Tämä liittyy muun muassa koulutuspoliittisiin uudistuksiin, kuten keväällä 2020 käyttöön otettuun korkeakoulujen todistusvalintaan. Opiskelijat valitaan korkeakouluun ylioppilaskirjoitusten arvosanojen tuottamien pisteiden perusteella, mikä saattaa kannustaa lukiolaisia opiskelemaan enemmän pisteitä tuottavia oppiaineita valinnaisten vieraiden kielten sijaan (Kiehelä & Veivo, 2020). Toinen haaste liittyy vähenevään kiinnostukseen opiskella ruotsia toisena kotimaisena kielenä lukiossa. Herää kysymys, miten nuoria voidaan innostaa ja motivoida ruotsin kielen opiskeluun.
Tätä taustaa vasten syntyi Dansa med språk -opintojakso. Lotta Kaarla työskentelee tanssinopettajana Tampereen yhteiskoulun lukiossa, joka on ilmaisutaidon erityislukio. Koulussa on 950 opiskelijaa, ja kuka vain voi valita opiskeluohjelmaansa ilmaisutaidon aineita ja opintojaksoja. Vuonna 2020 suunniteltiin ja laadittiin lukioihin uusi opetussuunnitelma, jossa painotettiin laaja-alaista oppimista (Opetushallitus, 2019). Myös Tampereen yhteiskoulun lukio kannusti ilmaisutaitoaineiden opettajia miettimään erilaisia opintojaksoja, joissa ilmaisutaitoaineet voisivat laaja-alaisemmin yhdistyä muiden oppiaineiden kanssa. Lotta sai idean ehdottaa opintojaksoa nimeltä Dansa med språk, jossa tanssin ja ruotsin kielen opiskelu yhdistyisi.
Tanssia ja ruotsin kieltä yhdistävä opintojakso kiinnosti myös Taideyliopistossa meneillään olevaa tutkimushanketta Kehollisuus ja taide kielenoppimisessa (ELLA; 2021–2024). Tutkijat Sofia Jusslin (Åbo Akademi ja Taideyliopisto), Kaisa Korpinen (Turun yliopisto ja Taideyliopisto) ja Niina Lilja (Tampereen yliopisto ja Taideyliopisto) kutsuttiin tutkimaan, mitä mahdollisuuksia tanssin integraatio voi tuoda kielen oppimiseen ja opettamiseen. ELLA-hankkeessa tutkitaan, miten kehollisuus, kieli ja taiteellinen toiminta voivat yhteenkietoutua ja miten kehollinen, taiteellinen lähestymistapa kielen oppimiseen voi kehittää yhteisöjen toimintakulttuuria kohti kokonaisvaltaisuutta.
Dansa med språk -opintojakso lukiossa Lotan kertomana
VA! HÄ! MITÄ! VAD!
Takerteleeko ruotsin kielen oppiminen ja haluaisit kokeilla uusia tapoja oppia kieltä tanssin ja luovan liikkeen kautta. Opintojaksolla tanssitaan, käytetään ruotsia puhekielenä ja tehdään toiminnallisia, liikkeeseen perustuvia harjoituksia ruotsin kielen vahvistamiseen. Opintojaksolle et tarvitse aikaisempaa tanssitaustaa eikä ruotsin numerollasi ole mitään väliä. Tärkeintä on kiinnostus liikkeeseen ja kielten opiskeluun. Opintojakson tavoitteena on kannustaa opiskelemaan kieliä eri tavoin omien mahdollisuuksien laajentamiseksi tulevaisuudessa.
Kom och dansa och lär dig svenska samtidigt!
Näin kutsuin lukiolaisia kokeilemaan uutta ja kokeilevaa kielenopetusta – eli Dansa med språk -opintojaksoa. Ruotsin kieli oli minulle luonteva valinta, sillä olen kotoisin länsirannikolta kaksikieliseltä alueelta Pietarsaaresta ja olen osittain suomenruotsalainen äitini puolelta. Olen myös opiskellut tanssijaksi Tukholmassa, joten ruotsin kieli linkittyy vahvasti omaan tanssitaiteilijan ammatti-identiteettiini. Jännitin kovasti, valitseekohan kukaan tätä opintojaksoa, mutta turhaan, sillä opintojakso täyttyi hetkessä ja muutama halukas jäi sen ulkopuolellekin. Dansa med språk -opintojakso toteutui ensimmäistä kertaa syksyllä 2021. Kurssilla oli yhteensä kaksikymmentä 75 minuutin oppituntia. Opintojaksolle osallistui parikymmentä opiskelijaa: ykkösiä, kakkosia ja myös muutama abi. Näistä osa oli lyhyen ja osa pitkän ruotsin lukijoita. Toisilla oli enemmän tanssitaustaa ja toisilla ei juurikaan. Osa opiskelijoista oli minulle entuudestaan tuttuja, mutta joukossa oli minulle myös ihan uusia kasvoja. Ryhmä vaikutti heti alusta asti innokkaalta, ja fiilis oli todella hyvä. Minulla oli alussa ihan hirveästi erilaisia ideoita, mitä halusin päästä kokeilemaan ja niitä tuli mieleeni koko ajan lisää. Myös opiskelijat saivat esittää alussa erilaisia toiveita opintojaksolle. Opintojakso sisälsi loppujen lopuksi monia erilaisia tanssia ja kieltä yhdistäviä tehtäviä, joista yksi – spoken word -tanssivideoprojekti – jäi kovasti mieleen, koska tanssi ja kieli yhteenkietoutuivat sen aikana monella tavalla. Lähdin tutkimaan sitä tarkemmin tutkijoiden kanssa.
Spoken word -koreografiat
Opintojakson alkupuolella opiskelijoilla oli etätehtävänä katsoa lyhyt ruotsalainen tanssidokumentti JUCK, josta he valitsivat kolme mieleen jäänyttä lausetta. Seuraavalla tunnilla opiskelijat kirjoittivat lauseet paperille ja tekivät niistä itsenäisesti liikkeitä ja liikelauseita. Tämän jälkeen opiskelijat muodostivat pieniä ryhmiä, joissa ryhmä sai päättää lauseille uuden järjestyksen. Näin lauseista syntyi runomaisia tekstejä. Sitten ryhmä suunnitteli yhdessä, miten itsenäisesti tehdyt tekstit, liikkeet ja liikelauseet yhdistyisivät yhdeksi koreografiseksi kokonaisuudeksi. Näiden lisäksi ryhmät saivat päättää puheen esittämistavan, kuvauspaikan ja puvustuksen. Kokonaisuudesta syntyi lyhyitä kielellisiä ja liikkeellisiä spoken word -tanssivideoteoksia.
Käynnissä oleva tutkimuksemme on tuonut esille, että spoken word -koreografiat tarjosivat mahdollisuuden lähestyä ruotsin kielen opiskelua leikkisästi. Tanssidokumentista poimittujen lauseiden parissa työskentelyä ei rajoittanut tarve muodostaa omia ruotsinkielisiä lauseita. Sen sijaan tehtävä tarjosi mahdollisuuden tutkia ruotsinkielisiä lauseita luovasti liikkeiden kautta sekä loi tilaa erilaisille tulkinnoille. Prosessi vei opiskelijoita tanssisalista porraskäytäviin ja ruokalaan. Samalla ruotsin kieli valtasi uusia tiloja koulussa. Lopulliset koreografiat muodostuivat ruotsin kielisten lauseiden, kehojen, liikkeiden, asujen ja tilojen yhteispelinä.
Opiskelijoiden palaute opintojaksosta
Opiskelijat kirjoittivat säännöllisesti omia havaintopäiväkirjojaan, ja lopuksi he osallistuivat pienryhmäkeskusteluihin sekä kirjoittivat opintojaksosta loppupalautteen. Opintojakso oli monelle opiskelijalle todella kiinnostava, ja he sanoivat suosittelevansa sitä lämpimästi kaikille, joilla on kiinnostus oppia kieltä ja tanssia. Yksi opiskelijoista kirjoitti, että opintojaksolla oli rennompi tapa oppia kieltä, opiskeluun tuli lisää toiminnallisuutta ja että oppiminen on kokonaisuutena hauskempaa kuin kirjasta päntätessä. Opintojakso sai opiskelijoita pohtimaan suhdettaan ruotsin kieleen ja lisäsi ymmärrystä siitä, missä he kaipaavat lisää harjoitusta ja itsevarmuutta. Joillekin opintojakso loi uskoa omaan kielitaitoon ja lisäsi tietoisuutta omasta taitotasosta.
Palautteessa opiskelijat toivoivat muun muassa lisää “tavallisia” tanssitunteja ja valmiita koreografioita sekä enemmän kannustusta kielen käyttöön tunneilla. Heidän toiveensa kiinnostivat meitä monella tapaa, mutta eivät silti olleet odottamattomia, sillä nuorten lukio-opiskelijoiden kokemuksissa tanssitunnit ovat mahdollisesti useammin opettajajohtoisia tunteja, kun taas Lotan tavoitteena oli käyttää enemmän luovia tehtäviä kielen oppimisen tukena. Luova liike ja spoken word -tehtävän koreografiointi eivät opiskelijoiden mielestä olleet tarpeeksi “tanssia”. Tämä saikin meidät pohtimaan, miten opiskelijat tanssin käsittävät ja miten heidän käsityksiään tanssista voisi käsitellä ja laajentaa opintojakson aikana. Kiinnostava on myös kysymys siitä, miten löytää parempi tasapaino tanssin, liikkeen ja kielen välille. Moniammatillinen yhteistyö tanssin- ja kieltenopettajien välillä voisi tukea uusien laaja-alaisten avauksien suunnittelua ja toteutusta.
Tilaa luoville ja kehollisille tavoille oppia kieltä
Dansa med språk -opintojakso ja erityisesti spoken word -koreografiat ovat esimerkki luovasta ja kehollisesta otteesta kielenopiskeluun. Tampereen yhteiskoulun lukiossa opintojakso toistettiin syksyllä 2022 ja se tarjotaan opiskelijoille myös ensi lukuvuonna. Kysyntää siis on. Ottaen huomioon, miten lukion opetussuunnitelma painottaa laaja-alaista oppimista, ilmaisutaidon aineet ja taideperustaiset lähestymistavat voivat tarjota uutta ja luovaa näkökulmaa lukion kielenopetukseen. Dansa med språk -opintojakson ja ELLA-hankkeessa meneillään olevan tutkimuksen pohjalta olemme sekä kokeneet että todenneet, että luovilla ja kehollisilla oppimisen tavoilla on paikkansa kielen opetuksessa. Erilaisia oppimisen tapoja kokeilemalla on mahdollista motivoida opiskelijoita oppimaan kieliä. Erilaiset oppimisen ja opettamisen tapojen kokeileminen ja tutkiminen on hyödyllistä myös, jotta voidaan edelleen kehittää erilaisia tapoja toteuttaa laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia.
Kirjoittajat
Lotta Kaarla on Tampereella asuva tanssitaiteilija, tanssinopettaja ja koreografi. Hän työskentelee tällä hetkellä päätoimisena tanssinopettajana Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja tämän lisäksi taiteilee, visioi ja haastaa itseään opiskelun, koulutuspolitiikan ja taidekentän välimaastoissa.
Sofia Jusslin (kasvatustieteen tohtori) on ruotsin ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Åbo Akademissa. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja ja äidinkielen (ruotsi) ja kirjallisuuden aineenopettaja. Hänen tutkimuskohteitaan ovat luku- ja kirjoitustaidon opetus, tanssin integraatio, kehollinen oppiminen, sekä taitesiin perustuvat lähestymistavat luku- ja kirjoitustaidon, kirjallisuuden ja kielen opettamisessa.
Kaisa Korpinen toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Lisäksi hän on vieraileva tutkija Taideyliopiston tutkimusinstituutissa. Koulutukseltaan hän on englannin ja ranskan kielen ja kirjallisuuden maisteri (FM) ja kielten aineenopettaja.
Niina Lilja on asiantuntijaviestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan kiinnostunut kielen käytön ja oppimisen kehollisuudesta ja materiaalisuudesta.
Lähteet
Kiehelä, A. & Veivo, O. (2020). “En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin” – Valinnaiset kielet vähenevät lukiossa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/en-pysty-ottamaan-valinnaista-kielta-vaikka-haluaisin-valinnaiset-kielet-vahenevat-lukiossa
Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Opetushallitus.
