Karoliina Yli-Honko: Klassikon uudet vaatteet
Väkivaltaisen voimakas ja äärimmäisyyksiin venyvä klassikkotulkinta sai yleisön haltioihinsa Kuopiossa.
Romeo and Juliet
Mauro Bigonzettin ja Fabrizio Plessin idean pohjalta
Koreografia: Mauro Bigonzetti
Tanssijat: Ashen Ataljanc, Alice Bellagamba, Adrien Boissonnet, Caterina Bonasia, Ina Broekx, Vincenzo Capezzuto, Thibaut Cherradi, Macha Daudel, Dario Dinuzzi, Stefania Figliossi, Valerio Longo, Francesco Mariottini, Lisa Martini, Walter Matteini, Dejalmir Melo, Beatrice Mille, Kihako Narisawa, Francesca Peniguel, Giuseppe Spota, Roberto Zamorano
Valosuunnittelu: Carlo Cerri
Musiikki: Sergei Prokofiev
Musiikin konsultaatio: Bruno Moretti
Tuotanto: Fondazione Nazionale della Danza, Reggio Parma Festival/ Reggio Emilia Danza 2005 (Italia), Theater im Pfalzbau/Ludwigshafen (Saksa), Marella (Gruppo Max Mara)
Kuopion kaupunginteatteri 19. ja 20.6.2006
Kuopio tanssii ja soi
Klassikon uudet vaatteet
Aterballetton taiteellisen johtajan Mauro Bigonzettin ja tilataiteilija Fabrizio Plessin yhteistyö on hätkähdyttävä monilta osin. Bigonzettin liike pohjaa balettiin, mutta liikelaatu vaihtelee herkästä ja hauraasta aina rujoon, raskaaseen ja jopa vaaralliseen tasapainotteluun. Plessin luomat veistokselliset ja futuristisen monumentaaliset lavaste-elementit puolestaan luovat hengästyttävät puitteet nykyversiolle Romeosta ja Juliasta.
Romeossa ja Juliassa on käytetty kontrastina uudelle toteutukselle Sergei Prokofievin klassinen musiikki, joka toisaalta luo tutun viitekehyksen niille, jotka baletin tuntevat. Tummasävyiseen, jopa sarjakuvamaiseen maailmaan yhdistettynä myös musiikin aggressiivisuus ja väkivaltaiset, kaaosta henkivät tahdit korostuvat aivan uudella tavalla. Tanssijat liikkuvat maailmassaan kukin hieman erilaisissa Dainesi-suojavarusteissa, joita käyttävät moottoripyöräilijät ja formulakuskit. Teoksen henkilöhahmot on supistettu vain pääpariin, mutta silti kaikki ryhmän 20 tanssijaa ovat mukana.
Moottoripyöräkypärä Romeon toisessa jalassa on kuin jonkilainen kahle, se halvaannuttaa liikkeen kolahtaessaan karusti maahan. Kävelystä ja muusta liikkeestä tulee toispuoleista. Jännityksellä seurasin esiintyjien tasapainottelua kypäräjalan varassa, kun pystyi näkemään huojuvan tasapainon ja nilkan tärinän. Fyysinen vaativuus menee Bigonzettin koreografiassa riskialttiin rajamaille. Mutta juuri tämä luokin teokseen omaperäisen ilmeen tueksi ainutlaatuisella tavalla kieroutunutta sävyä.
Teos on viety abstraktiudessa niin pitkälle, että siinä ei ole enää yhtenevää tarinaa. Koreografi Bigonzetti sanoo käsittelvänsä tarinan tapahtumat käänteisessä järjestyksessä, mutta ne ovat näkyvissä hyvin pieninä viitteinä ja pitkälle vietyinä tulkintoina. Mustanpuhuvan ja synkän teoksen visuaalisuus on iskevää ja vaikuttavaa, mutta siitä on vaikea löytää samaistumisen kohdetta.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti Liikekieli.comiin sekä estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
