Reunan takana, osa 10

Jouka Valkama – Onko lähes mahdoton tehtävä yrittää näin tässä vaiheessa prosessia arvioida miten oman teoksensa dramaturgia toimii? Pitää siis vain yrittää luottaa omaan intuitioonsa.

Tarkoitukseni on kirjoittaa viikoittain lyhyt kirjoitus Reuna-teokseni edistymisestä. Se saa kantaesityksensä Kansallisoopperan suurella näyttämöllä 27.10.2006. Samassa illassa nähdään Jorma Uotisen uusi teos ja Susanna Leinosen ”Suo tihkua vihreä tammi”. Pyrin kertomaan mitä kaikkea tapahtuu viimeisen 11 viikon aikana ennen teoksen valmistumista ja mitä ajatuksia ja tuntemuksia päässäni liikkuu.

Tapahtui viikolla 42

Näyttää vähän siltä, että nämä kaksi viimeisintä viikkoa tulee julkaistua samaan aikaan. Ainakin on sitten tuplasti luettavaa.

Tällä viikolla se vihdoin tapahtui. Nimittäin iso kivi putosi sydämeltä. Loppuviikosta sain viimein teokseen jääneen viimeisen ison aukon tilkittyä. Nyt voimmekin aloittaa viikon jo kokonaisilla läpimenoilla. Enää siis puuttuu pieniä kohtia, esimerkiksi soolojen loppuja, mutta kokonaiskuva on jo hyvin hahmottunut. Suuri kiire tulee ainoastaan valoissa ja toisen osajaon harjoittamisessa. Saattaakin olla, että tuo osajako tanssii vasta marraskuun viimeiset kolme näytöstä. Lopullinen ratkaisu pitäisi saada ensi viikon alussa. Nyt pitää vaan ensisijaisesti saada ensi-ilta purkkiin.

Valoissa aikatauluongelmat puolestaan johtuvat suuren näyttämön ohjelmistosta. Ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa istua Mikin kanssa tekemässä valotilanteita, vaan niitä joudutaan väsäämään harjoitusten kanssa samanaikaisesti. Luotan kuitenkin täydellisesti Mikkiin. Monissa kohtauksissa minulla on kuitenkin aika vahva visuaalinen ajatus, jonka haluaisin saada näkyville. On tässä kuitenkin vielä viikko aikaa, ja jo nyt valot näyttävät varsin upeilta. Olenkin erittäin iloinen siitä, että Mikki on teoksen valosuunnittelijana. Se ainakin takaa, ettei lopputuloksesta voi tulla kuin hyvä.

Puvustukseen on Erika löytänyt loistavan linjan ja pienillä viilauksilla myös puvuista on tulossa erinomaiset. Onkin hauskaa seurata kuinka kokonaisuudessa alkavat hiljalleen palaset löytää omille paikoilleen ja pitkään ajatuksissani muhinut maailma herää henkiin. Samalla minunkin luottamukseni teokseen kokonaisuutena on taas löytynyt. Tämä kaikki antaa mukavasti potkua ja intoa aloittaa seuraava viikko, joka tulee huipentumaan Reunan ensi-iltaan.

Viimeiset päivät haluankin käyttää liikkeiden hiomiseen ja yksityiskohtien täsmentämiseen sekä teoksen dramaturgian viilaamiseen. Tuo viimeksi mainittu ei tosin ole ihan helppo tehtävä. Koreografin yksi suurimmista haasteista on olla vastuussa teoksen dramaturgian kaikista vaiheista. Elokuvissahan on usein erikseen käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Kaikilla näillä osa-alueilla on tärkeä osa draamallisen kokonaisuuden rakentajana.

Koreografina onkin usein lähes yksin toteuttamassa teoksen dramaturgiaa. Tällöin sitä tuleekin usein sokeaksi omille ideoilleen jo suunnitteluvaiheessa. Täytyykin vain yrittää luottaa niihin tuntemuksiin, joita jokin ajatus herätti, kun se tuli ensimmäisen kerran mieleen. Itseään onkin aivan mahdoton enää tämän jälkeen yllättää. Onko lähes mahdoton tehtävä yrittää näin tässä vaiheessa prosessia arvioida miten oman teoksensa dramaturgia toimii? Pitää siis vain yrittää luottaa omaan intuitioonsa.

Viikon ikävin tapahtuma sattui keskiviikkona, kun Francis loukkasi jalkansa. Hän ei näin ollen ole mukana ensi-illassa. Toivonkin, että vamma paranee pikaisesti ja Francis saadaan mukaan viimeisiin näytöksiin.


Kuva: Sakari Viika

Reunan promootiokuvia on nyt nähtävillä myös raitiovaunujen kyljessä, kun niihin on ilmestynyt iltaamme mainostava kampanja. Lauantaina kävimme myös esittämässä pienen pätkän Reunasta NRJ fashion awards -gaalassa. Toivottavasti tämän kaltainen promootio herättäisi edes jonkin verran kiinnostusta tanssia kohtaan.

Lisäksi oopperalla pidettiin Tutustu ensi-iltaan -tilaisuus. Siellä esitettiin tuttuun tapaan kohtauksia tulevista teoksista, tosin treenivaatteissa, ja ilman lavasteita sekä valoja. Lisäksi paikalle saapuneet saivat kuulla sekavia ajatuksiani Reunan synnystä. Paikalle ei ollut saapunut mitään yleisöryntäystä, mutta mielestäni on kuitenkin hienoa antaa kiinnostuneille mahdollisuus kurkistaa tulevaan.

Tuo Reunaan kuuluva video odottelee vielä viimeistä editointiaan, mutta pieni pätkä pitäisi olla jo nyt nähtävillä reunan sivuilla: www.joukavalkama.com. Itse videosta on tulossa noin kolme kertaa pidempi. Reunan t-paita taitaa tällä kertaa jäädä vain haaveeksi, sillä Ooppera lupasi laittaa paidan myyntiin heidän verkkosivujensa kautta, mutta vain sillä ehdolla, että minä hoidan kaikki tilaukset ja muut käytännön asiat. Minulla vaan ei yksinkertaisesti ole aikaa ja resursseja siihen, joten ehkä joskus toiste. Lisäksi vanhojen teospaitojen esille laittaminen näytösten yhteydessä ei ole oikein saanut vastakaikua, joten sekin varmaan jää. Harmi.

Ensi-iltaan on vajaa viikko. Odotan innolla teoksen saamista näytöskuntoon ja sen esittämistä ihmisille.

Jouka Valkama on Kansallisbaletissa toimiva tanssija ja koreografi.