Obstrucsong (Granhøj Dans), Kuopio Tanssii ja Soi 2005

Milla Koistinen – Rakkaudella ja tekniikalla ihmisestä
Palle Granhøj:n Obstrucsong muotoutuu erilaisista teknisistä asioista, jotka on toteutettu erinomaisilla tekniikoilla. On laulutekniikkaa, tanssitekniikkaa ja valotekniikkaa, mutta sisällöltään teos käsitteleekin aivan toisia asioita. Vai käsitteleekö?


Obstrucsong, kuva Tuire Punkki
Kuva: Tuire Punkki

Granhøj Dans (Tanska)

OBSTRUCSONG
koreografia Palle Granhøj

Kuopio Tanssii ja Soi 15. ja 16.6.2005

Kantaesitys 3.6.2005 Berner Tanztage
Yhteistyössä Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskuksen kanssa.


 

Rakkaudella ja tekniikalla ihmisestä

Tanskalainen Palle Granhøj on luonut oman erityislaatuisen obstruction-metodin, joka perustuu tanssijan keskeyttämiseen ja estämiseen. Granhøj kuvailee Obstrucsongia rituaaliksi, jossa tapahtumat, äänet, liikkeet ja persoonallisuudet yhdistyvät yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi. Hänen lausahduksensa ”…If you really want it to be complex…I need it to be simple!” näkyy koreografisessa ajattelussa selvästi ja myös toimii hyvin.

Teoksen tyyli on pelkistettyä ja siihen muodostuu hienovaraisesti useita merkityksiä. Koreografiassa tanssijoita estetään erilaisin keinoin; heitä pidetään kiinni, nostellaan, painetaan käsi suun eteen, häikäistään valoilla tai sitten he joutuvat selviytymään pimeässä.

Estämismetodi siirtyy fyysisestä estämisestä henkiseen estämiseen, kun teos alkaa käsitellä humaanimmin kehoa ja mieltä. Tanssijat laulavat sydämensä pohjasta kaikella ironialla: ”We are so much more than our bodies.” Kaikki äänet ovat tanssijoiden tuottamia, laulua, kuiskauksia, äännähdyksiä, huutoa, kaikkea mitä ihmiskehosta saa ulos. Tanssijat tanssivat valkoisella villamatolla ja heidän seassaan häärii valoteknikko, joka taivuttelee valokeppejä suuntaan jos toiseen. Valotilanteet ovat jatkuvassa muutoksessa.

Esiintyjät estävät itseään, toisiaan ja välillä myös yleisöä. Normaalia asioiden kulkua häiritään monin tavoin, mutta mikään ei loppujen lopuksi juurikaan häiriinny tai ainakaan keskeydy. Keho ja mieli löytävät keinonsa päästä haluamaansa päämäärään ja ne etsiytyvät sinne tavalla tai toisella. Ihminen sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Granhøj Dans -ryhmän tanssijat ovat hämmentävän taitavia sekä äänenkäytön että kehollisen ilmaisun suhteen. On vaikea sanoa kumpaan heitä on koulittu enemmän. Monitaiturit laulavat ja tanssivat, vieläpä hämmästyttävän selkeästi yhtä aikaa. Ääntä ja laulua syntyy vaikka sitten pää alaspäin ja liike jatkuu vaikka joku takertuisi jalkaan kiinni. Kehollinen tietoisuus ulottuu yhtälailla kehoon kuin ääneenkin, ja liikkeen sekä äänen välinen yhteys tuntuu tulevan aivan luonnostaan.

Obstrucsong alkaa harmonisella aasialaisvaikutteisella laululla. Siitä teos etenee länsimaisempaan äänenkäyttöön ja kappaleisiin päätyen lopulta takaisin harmoniaan yhden tanssijoista jäädessä jatkamaan tanssiaan. Tällä tavoin Granhøj laajentaa estämismetodinsa ajatuksen myös teoksen sisältöön. Hän nostaa idän tasapainoisen, henkistyneen perinnön ja länsimaisen hektisyyden sekä kaaoksen ristiriidan esille. Nykyinen elämänmeno estää ihmisiä toimimasta normaalilla tavalla ja meitä häiritään monella tavalla. Ei ihme, että päätöksiä on vaikea tehdä saati sitten säilyttää mielenterveytensä.

Palle Granhøj:n koreografia kertoo ihmiskehosta ja ihmismielestä pilke silmäkulmassa. Yhtäkkiä kaikki teknisyys muuttuu inhimillisyydeksi ja teos tulee lähemmäs. Alussa kaikki tekniset jipot tuntuvat vain kylmiltä taitojen esittelyltä, mutta terävällä otteella teokseen ilmaantuu syvyyttä sekä sisältöä ja se tempaisee mukaansa.

Granhøj rakentaa koreografiaa hyvän komiikan tajulla. Väliin mahtuu kuluneitakin ideoita, mutta kummasti hän onnistuu saamaan niihin tuoretta huumoria. Syvälliseksi elämänkuvaksi Obstrucsongista ei ehkä ole, sillä se ei juuri kysy tai vastaa. Se raapaisee pintakerroksia omalla koomisella tavallaan ja tuo sillä tavoin pohtimisen arvoisia asioita esille. Tarkemmin se kuitenkin keskittyy Granhøjn obstruct-tekniikkaan ja sen aikaansaamiin kokeiluihin. Ehkä kaiken ei aina tarvitsekaan olla niin syvällistä ja sielukasta, mutta tässä olisi ollut enemmänkin aineksia aiheiden kehittelyyn ja sisällön ytimen esiin kaivamiseen.

Milla Koistinen

Milla Koistinen

Kirjoittaja on Helsingissä asuva tanssija, joka on valmistunut Teatterikorkeakoulusta keväällä 2004.