Karoliina Yli-Honko: Jyrki Karttunen on luonut valloittavan halinalle-maailman, jonne lapsilta on kerrankin pääsy kielletty. My Imaginary Friend Is with Me -koreografiassa yhdistyy upeasti pako arjen todellisuudesta huumorin ja pehmoystävien maailmaan kokeilevan rakenteen ja hienojen soolojen kanssa.
My Imaginary Friend Is with Me
koreografia ja tanssi: Jyrki Karttunen
Friendit: Joona Halonen, Sari Lakso, Tuovi Rantanen
Hahmojen suunnittelu: Marko Mäkinen, Karoliina Koiso-Kanttila, Jyrki Karttunen
Laulujen sävellys ja sovitus: Maija Ruuskanen
Äänisuunnittelu: Jukka Huitila, Jyrki Karttunen, Maija Ruuskanen
Valot ja lavastus: Jukka Huitila
Puvustus: Karoliina Koiso-Kanttila
Ensi-ilta 27.10.2007 Liikkeellä marraskuussa festivaali.
Ei ihan viatonta pehmoilua
Jyrki Karttunen on luonut valloittavan halinalle-maailman, jonne lapsilta on kerrankin pääsy kielletty. My Imaginary Friend Is with Me -koreografiassa yhdistyy upeasti pako arjen todellisuudesta huumorin ja pehmoystävien maailmaan kokeilevan rakenteen ja hienojen soolojen kanssa. Koreografi on todella onnistunut jälleen ylittämään itsensä ja ilmaisu näyttää kehittyneen vielä hienovivahteisempaan ja tarkkanäköisempään suuntaan kuin olisi voinut odottaa.
Jotenkin tähän suuntaan olin ajatellut kirjoittavani Karttusen ensi-iltateoksesta. Kuitenkin esiintyjän suorapuheinen monologi esityksen lopussa sai minut pohtimaan koko teosta uudessa valossa. Monologista puhuttaessa on myös pakko kertoa sen sisällöstä. Nykytanssiesityksissä on nähty aikaisemminkin tunnustuksellisia puheita, jotka esiintyjä osoittaa yleisölle. Karttusen puhe vaikutti vilpittömälle ja tuntuu siltä, että taiteilija on joutunut sellaisen seinän eteen, ettei mikään muu muoto tässä olisi toiminut. Karttunen puhuu asiaa, omaan koruttomaan tyyliinsä. Hän jakaa yleisölle merkityksettömyyden tunteitaan ja esittää kysymyksen: mitä järkeä on tehdä taidetta aikamme länsimaisessa yhteiskunnassa? Miten mielekästä on pyöritellä eri liikekompositioita yksin studiossa kun maailman politiikan sirkusta johtavat markkinavoimat ja ihmisiä kuolee turhaan? Ajatukset pysäyttävät todella hetkeksi miettimään omia motiivejani tulla katsomaan taidetta.
Ja tästä voin jatkaa: Karttunen on onnistunut tekemään teoksen, jossa nostetaan esiin vakavia henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä lopputuloksen olematta kuitenkaan saarnaava. Karttusen mielikuvitusmaailma on paikka, jonka huolettomuuteen varmasti jokainen haluaisi paeta ja jossa saamme viipyä yhtä kauan kuin esitys kestää. Jotenkin tuo yhdistelmä turvallista kuvitelmaa, jossa myös teatterisalin ulkopuolinen todellisuus on läsnä. On uskomatonta, miten hyväntuulisena ja huojentuneena voi tästä esityksestä lähteä kotiin. Siitä jää tunne, että on kokenut jotain erityistä.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on Liikekieli.comin tanssitoimittaja sekä estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti myös estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
