Barokkiajan tanssimusiikki lienee kaikunut Johann Sebastian Bachin korvissa hänen säveltäessään kuutta soolosellosarjaansa. Bachin käsissä ajan suosituimmat seuratanssit saivat hienostuneen ja monimerkityksisen muodon. Historiatietoinen musisointi ja nykytanssi käyvät dialogia Brasilian huipputaiteilijoiden kiehtovassa projektissa Logos-Diálogos – 6 suites para violoncelo solo e dança de J. S. Bach.
Syväsukellus Bachiin
Bachin soolosellosarjoja on käytetty tanssiteoksissa aiemminkin, mutta tuskin koskaan kaikkia samalla kertaa. Kreikkalaissyntyinen sellisti Dimos Goudaroulis kutsui mukaansa kuusi koreografia ja valitsi jokaiselle oman sellosarjan. Toukokuussa eri puolilla Brasiliaa tehdyn työn tulokset esitettiin maan johtavalla nykytanssinäyttämöllä. Kahteen trilogiaan jaetut sellosarjat valloittivat São Paulon ”tanssin talon” eli Teatro Alfan yleisön täysin.
Musiikin ja tanssin dialogi
Logos – Diálogos tuo näyttämölle Bachin musiikin rikkaan symboliikan. Kreikan sana logos merkitsee mm. sanaa, puhetta ja ajattelua. Kristillisyydessä logos alkoi merkitä Jeesukseen viittaavaa pyhää sanaa. Dialogos muodostuu sanoista dia (=kautta, lävitse) ja logos. Teos käykin dialogia äänen ja liikkeen, nykyisyyden ja menneisyyden sekä ennen kaikkea sellistin, koreografien ja tanssijoiden välillä.
”Bachin musiikki on puhetta, joka noudattaa retoriikan lakeja. Samoin myös koreografiaa voidaan pitää puheena, jossa liike sisältää monia merkityksiä”, sanoo Goudaroulis ja kiittää koko tiimiä poikkeuksellisen vahvasta läsnäolosta.
”Me kaikki kuusi koreografia pyrimme esittämään fyysisesti sen, mitä musiikki meille kertoo.” Kysymykseen, miten symboliikka näkyy tanssissa, koreografi Tindaro Silvano vastaa näin: ” Soolo, trio, sekstetti, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Numerologia näkyy lähinnä tanssijoiden lukumäärässä. Tanssi on kuitenkin luonteeltaan abstraktia, yksikin tanssija voi ilmaista koko universumia.”
Musiikki liikkeessä
”Neljännen soolosellosarjan musiikki oli minulle aluksi kysymysmerkki”, muistelee Silvano. ”Vaikka musiikki onkin vakavaa, halusin tehdä baletillisen koreografian, jossa on mukana keveyttä ja iloa, paljon askelia, hyppyjä ja nostoja. Koreografiani luo kontrastin trilogian seuraavalle dramaattiselle osalle.”
”Työskentelin koko produktion nuorimpien tanssijoiden kanssa, he olivat kuin enkelikuoro”, kertoo Silvano, jonka koreografian esitti Grupo Vórtice Uberlândiasta, Minas Geraisin osavaltiosta. Kahdeksan lahjakkaan tanssijan joukossa oli mm. Lausannen ja Youth America Grand Prix -kilpailujen tämänvuotisia finalisteja.
”Tutkin barokin tanssien liikekieltä ja toin sen periaatteita nykytanssiin, alkuperää kunnioittaen. Sarjan aloittaa mystinen Preludi. Seuraavassa Allemandessa käsien liikkeet ovat tärkeällä sijalla. Barokin allemandea tanssittaessa käsivarsia alettiin käyttää aiempaa enemmän. Koreografiassani on käytetty sekä alkuperäisen allemanden ideaa käsistä että viittauksia nykypäivän hiphopiin.”
”Courante nimensä mukaisesti juoksee. Se on soolo, joka tutkii alkuperäisen couranten aksentteja. Sarabande on ylevähenkinen yhden naisen soolo nykytanssin tyyliin täynnä kunnioitusta sellistiä, yleisöä ja Bachia kohtaan.”
”Bourrée on täynnä pas-de-bourrée –askelia. Musiikin ABA-muoto näkyy koreografiassa: soolo, ensemble, soolo. Viimeinen osa Giga pohjautuu kansanomaisiin merimiestansseihin ja jigiin. Sen koreografia on hyvin nopea ja käytän paljon ketjumaisia muodostelmia. Lopussa tanssijat muodostavat piirin ja näyttämön lattialle heijastetaan pyöreä, Kristuksen piikkikruunua symboloiva kuva.”
Koreografien komea joukko
Ensimmäisenä näyttämöllä nähtiin koreografien kuopus, säopaulolainen Jorge Garcia oman tanssiryhmänsä kanssa. Toisen sellosarjan koreografia on argentiinalaissyntyisen, mutta pitkän ja tuotteliaan uran Brasiliassa tehneen Luis Arrietan käsialaa. Hän tanssi teoksessaan itse yhdessä Brasilian rakastetuimman ballerinan, Ana Botafogon kanssa. Kolmannen sarjan tulkitsi Quasar-tanssiryhmä Goiâniasta, maan pääkaupungin Brasílian lähistöltä. Koreografian oli tehnyt ryhmän residenssikoreografi Henrique Rodovalho.
Suomessakin useasti vieraillut Tindaro Silvano aloitti Logos-Diálogosin jälkimmäisen trilogian. Bachin musiikki on liikuttanut Silvanoa monesti aieminkin. Kuuluisat Goldberg-muunnelmat ranskalaisen Jacques Loussierin jazz-trion tulkitsemana soivat Silvanon teoksessa Belo Horizonten Ballet Jovem do Palácio das Artes –ryhmälle. ”Goldberg” palkittiin Minas Geraisissa, Brasiliassa, vuoden 2011 parhaana koreografiana.
Mittavan kansainvälisen uran tehnyt Ismael Ivo tulkitsi sarjan nro 5 omalla sellistin ja tanssijan dialogillaan. Nykyisin Ivo toimii mm. Venetsian biennaalin kuraattorina. Kokonaisuuden päätti Brasiliassa eräänlaisen poptähden asemasta nauttiva Deborah Colker koreografiallaan kuudelle tanssijalle. Omaa nimeään kantavan ryhmän lisäksi Colkerin yhteistyökumppaneihin on kuulunut myös mm. Circue du Soleil, joka muutama vuosi sitten tilasi häneltä kokoillan koreografian.
Sanna Mansikkaniemi
Kirjoittaja Brasilian kulttuuriin perehtynyt freelancer-muusikko ja tanssin harrastaja
