Dark Field Analysis on muodoltaan kahden alastoman miehen välinen, hieman kryptiseksi jäävä keskustelu. Teoksen aikana keskustelu muuttaa muotoaan staattisesta juttelusta raastavaksi lauluksi ja häpeilemättömäksi kehovimmaksi.
Teoksen käsiohjelmassa kerrotaan, että teos on saanut nimensä ”vaihtoehtolääketieteen haarasta, jossa käänteismikroskopialla diagnosoidaan verestä lähtöisin olevia kehollisia olotiloja.” Veri on teoksen keskeinen käsitteellinen teema. Käsiohjelman mukaan se toimii analogiana ”sisään- ja ulospäin katsomiselle: oman itsen analysoinnille ja sen ylitse näkemiselle”. Raadollisimmillaan ihmiskeho esitetään verisäkkinä, jota verrataan liikkeen keinoin, milloin eläimeen, milloin robottiin.
Veri-teema ohjaa katsomaan teosta inhimillisen materiallisuuden itsetutkiskeluna, mahdollisesti myös itsetutkiskelun tutkiskeluna. Loistavan näyttämö-, valo- ja äänisuunnittelun ansiosta teoksessa ei jäädä kiinni tieteellis-materiaaliseen ja objektivoivaan ihmiskuvaukseen. Valaistus onnistuu välillä paljastamaan kehon materiana, välillä peittämään ilmeisen pintakerroksen ja tuomaan näkyviin ihmisen hengen. Mikrofonein vahvistettu laulu toimii vastaavalla tavalla. Äänentoisto tuntuu ohittavan ääntä välittävän materian ja soittavan ihmisääniurkuja katsojan omassa tietoisuudessa. Intiimille ja minimalistiselle näyttämölle onnistutaan luomaan haave- ja unikuvien kaltaisia hetkiä, joissa keho ei näyttäydy materiastaan käsin vaan jonkinlaisena painajaismaisena, verenpunaisena kangastuksena, henkisenä entiteettinä, kokonaisena historiaansa sidottuna Ihmisenä.
Materialistisen lähtökohdan rinnalle nousee siis kuvaus inhimillisestä todellisuudesta, joka ei sittenkään tyhjene veren, eikä kehon materiaalisuuteen. Mieleen nousee kysymyksiä luonnontieteen materialistisen ihmistutkimuksen rajoista ja tietoisuuden ongelmasta. Veri ei lopulta ole ainoastaan materiaa sisällämme, vaan osa immateriaalista, myyttistä ja henkistä merkityksien kenttää, joka ei tyhjene lääketieteen, biologian tai nykytaiteen objektisoivaan katseeseen.
Olli Ahlroos
Jefta van Dinther: Dark Field Analysis
4.11.2017 Kiasma-teatteri/Liikkeellä marraskuussa
Koreografia ja ohjaus: Jefta van Dinther yhteistyössä esiintyjien kanssa
Esiintyjät: Juan Pablo Cámara ja Roger Reyner Sala
Valosuunnittelu: Minna Tiikkainen
Äänisuunnittelu: David Kiers
Lavastus: Cristina Nyffeler
Teksti: Jefta van Dinther, Juan Pablo Camara, Roger Reyner Sala
Koreografin assistentti: Thiago Granato
Taiteellinen neuvonantaja: Gabriel Smeets, Felix Bethge
Tekninen koordinointi: Bennert Vancottem
Valokuvaus: Max Stürmer
AD: Martin Falck
