Tämänvuotinen Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali oli iloinen yllätys. Näin seitsemän esitystä, joista kolme Musiikkikeskuksen suuressa salissa, yhden konsertti- ja yhden kamarimusiikkisalissa sekä kaksi Kulttuuriareenassa. Näyttämön koko ei määrittänyt esityksen tasoa, sillä kaikki näkemäni teokset olivat korkeatasoisia, oli sitten kyse Routa Companyn lapsille suunnatusta Momosta tai englantilaisen Hofesh Shechter Companyn järisyttävästä spektaakkelista Political Mother.
Hofesh Shechter on nykytanssin ”kuuma” nimi, jota viedään maasta ja maanosasta toiseen. Englantiin asettunut israelilaislähtöinen koreografi ja tanssija perusti oman ryhmänsä vuonna 2008, ja Political Mother on Shechterin ensimmäinen laaja kokoillan teos.
Koreografin tausta on israelilaisessa kansantanssissa ja – ennen muuta – kotimaan historiassa ja kulttuurissa. Shechter on todennut, että ”poliittisen” osuutta ja merkitystä hänen töissään on usein kysytty. Tanssitaiteilija itse ei koe olevansa erityisen poliittinen eikä näe töidensä edustavan minkäänlaista ismiä. Tanssiteoksen nimen political onkin provosoiva heitto kysyjille: ”Ollaan sitten poliittisia!” Mother sen sijaan on selvä viittaus synnyinmaahan, sillä israelilaisille maa on selkeästi feminiininen äiti.
Political Mother on teos, joka ei suostu luokiteltavaksi. Sitä voi kutsua rock-oopperaksi tai tanssilliseksi heavy metal -konsertiksi. Se on vahvasti dramaattinen, draamallinen ja hämmentävän monikerroksinen. Lavalla voi parhaimmillaan nähdä toistakymmentä tanssijaa ja kuulla viiden sähkökitaristin ja kolmen perkussionistin jyrisevän niin lujaa kuin kaiuttimien tehot antavat periksi. Ja ne antavat!
Vaikutelma on mykistävä ja ennen kokematon. Jos Dada Masilon koreografia Swan Lake räjäytti perinteisen Joutsenlammen atomeiksi ja kokosi sen afrikkalaiseksi ilotulitukseksi; jos Rojas & Rodriguez ryhmineen fuusioi breakin ja hip hopin flamencoon ennennäkemättömällä taidolla ja intensiteetillä, kaivoi Hofesh Shechter Companyn Political Mother tiensä minun sisuksiini.
Miksikö? Sen vuoksi, että teoksen kompositio on haasteellinen. Se sisältää viittauksia menneeseen ja nykyiseen; viittaukset jokainen tulkitkoon omalla tavallaan. Minä kuljin dokumenttifilmien välittämässä todellisuudessa Bergen-Belsenin ja Auschwitzin piikkilanka-aitojen sisällä. Olin osallisena Charlien Chaplinin Diktaattorissa, kun maailman valloittaja karjui käsittämättömällä demagogisella voimalla kansanjoukoille. Olin yksi niistä, jotka seurasivat hiljaa sivusta ja niistä, jotka parakkien rajaamassa todellisuudessa jollakin tavoin koettivat pysyä hengissä.
Samalla saatoin upota rock-genren kautta osaksi toisenlaista massaa ja purkaa turhautumistani paljon vaarattomammalla tavalla – luulen. Ja kuitenkin: kaiken kauheuden keskellä katkelma Bachin musiikkia vei myös liikkeen keskelle barokin muotokieltä, Verdi kuvitti toivon ja epätoivon välistä kamppailua. Liikekielen harkitut viittaukset israelilaiseen kansantanssiin heijastuivat viiltävän ironisesti myös taustakankaan projisoinnista ”WHERE THERE IS PRESSURE THERE IS FOLKDANCE”. Älykästä – ja totta.
Hofesh Shechterin kyky yhdistää brutaali herkkään hämmentää, ja Political Mother on loistava osoitus koreografi-tanssija-perkussionistin monilahjakkuudesta. Taiteilijan liikekieli ja musiikki jakavat yhteisen, vimmaisen ilmaisun. Teoksessa kaoottisuus jäsentyy tarkan harkinnan siivilöimänä uskomattoman koskettavaksi ja kauniiksi tanssitaiteeksi.
Ilta päättyi ilmassa leijuviin Joan Mitchellin kuulaisiin säkeisiin ”I’ve looked the love from both sides now…” Tämä esitys ei jätä rauhaan.
Maija-Liisa Westman
Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja, teatteri- ja tanssikriitikko ja kritiikin tutkija.
°°°°
Political Mother
Hofesh Shechter Company
Koreografia ja musiikki: Hofesh Shechter.
Tanssijat: Maeva Berthelot, Chien-Ming Chang, Sam Core, Frederic Despierre, Philip Hulford, Yeji Kim, Kim Kohlmann, Erion Kruja, Merel Lammers ja (tässä esityksessä) Hofesh Shechter.
Bändi: Yaron Egler, Norman Jankowski, Joel Harries, Joe Ashwin, James Adams, Vinz, James Keane ym.
Perkussiot, sov.: H. Shechter, Y. Engler.
Valot: Lee Curran.
Puvustus: Merle Hensel.
Ääni: Alan Valentine.
Suomen kantaesitys Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla 17.6.2014 (ensi-ilta 2010).
