Di anima et di corpo on konsertin ja tanssiteoksen rajaseudulla liikkuva sekä äärimmäisten tunnetilojen välillä kulkeva esitys, jossa 1600-luvun cembalo- ja laulumusiikki yhdistyy uuteen tanssiin.
Työryhmä on lähestynyt esityksen tekemistä barokin ajan affektiopin kautta, jonka mukaan musiikin tarkoituksena oli vaikuttaa suoraan vastaanottajansa ruumiiseen ja sitä kautta tämän tunteisiin. Musiikin vaikutus tapahtui synnyttämällä sielun liikkeitä eli affekteja, jotka saivat aikaan fyysisiä reaktioita.
Nykyaikana barokkimusiikin saattaa kokea lähtökohtaisesti vähän vieraaksi tyylilajiksi. Kuitenkin 1500- ja 1600- lukujen taitteen musiikki kykenee koskettamaan edelleen vahvasti myös nykykuulijan tunteita. Barokin ajan laulumusiikki ei ole kevyttä kuultavaa: italiankielisten lyriikoiden teemoina tässäkin esityksessä ovat intohimoinen rakkaus ja kuolema.
Barokkimusiikin ja nykytanssin odottamaton yhdistelmä näyttää ja kuulostaa erittäin hyvältä. Musiikin affektit välittyvät selkeinä: nyt tanssija on rakastunut, nyt hän on tuskastunut. Barokkimusiikin sisältämät tunteet ovat helposti tunnistettavia. Melodramaattinen, vahva musiikki yhdistettynä yhtä vahvasti tulkittuun, Anna Mustosen koreografioimaan nykytanssiin tekee teoksesta kaikkea muuta kuin pliisun.
Nykytanssi tuntuu tuovan barokkimusiikkiin (sen nykyaikana ehkä kaipaamaa) ”tuoreutta”, ja musiikki taas tarjoaa liikkeelle uudenlaisia ratoja. Parhaimmillaan Di anima et di corpon parissa ympäröivä maailma unohtuu täysin katsojan upotessa upean musiikin ja sitä tukevan upean tanssin pyörteisiin. Esiintyjien huima karisma riittää paremmin kuin hyvin kannattelemaan teosta, jossa tanssi ja musiikki tukevat toisiaan ja affektit välittyvät liikkeen kautta.
Barokki toteutuu myös lavastuksessa, jossa tilaa reunustavat läpikuultavat katosta laskeutuvat verhot. Niiden rajatessa lavaa teos näyttäytyy melkein kuin kauniina maalauksena.
Saara Töyrylän tanssin ohella erittäin mielenkiintoista seurattavaa on sopraanolaulaja Katja Vaahteran liikehdintä, josta myös välittyy musiikkia myötäilevä tunne. Marianna Henrikssonin cembalon soitto on upeaa ja eläytynyttä. Esiintyjien ympärilleen luomassa karismaattisessa tilassa on helppo olla ja nauttia teoksesta.
Liisa Kontunen
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston teatteritieteen opiskelija, jonka intohimon kohteina ovat tanssi ja kirjoittaminen.
¤¤¤¤
Kantaesitys
DI ANIMA ET DI CORPO
Koreografia: Anna Mustonen
Tanssi: Saara Töyrylä
Sopraano: Katja Vaahtera
Cembalo: Marianna Henriksson
Valosuunnittelu: Anna Pöllänen
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Anna Mustonen
