Pirjetta Mulari — Kulttuurivienti on ollut yksi tämän vuoden puhutuimpia kulttuuripoliittisia aiheita. Kansainvälisen kysynnän saavuttamiseen on kaksi avainsanaa: taito ja laatu, jotka suoraan korreloivat kansainvälisen kiinnostuksen heräämiseen.
Kulttuurivienti on ollut yksi tämän vuoden puhutuimpia kulttuuripoliittisia aiheita. Kolmen ministeriön yhteistyössä tuottama Kulttuurivienti-hanke julkistettiin Onko kulttuurilla vientiä? -muistion muodossa viime toukokuussa. Opetusministeriön kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivusen johdolla tehty ohjelmasuunnitelma piirtää kuvan luovasta Suomesta, jossa vuoteen 2010 mennessä 40 % työväestä työskentelee luovan talouden piirissä.
Tanssi on lähtenyt mukaan vientihankkeeseen – toki tanssin viennistä ja mahdollisesta tanssin vientikeskuksesta on keskusteltu vuosia. Tanssin vientikeskusta ollaan käynnistämässä Tanssiareena ry:n yhteyteen. Tanssiareena yhteistyössä Tanssin Tiedotuskeskuksen kanssa palvelisi kotimaista, vientipotentiaalista kenttää tanssin vientiin liittyvissä asioissa, niin käytännön sopimusasioissa ja matkajärjestelyissä kuin yhteistyökumppanien kartoittamisessa.
Tanssin kentällä – kuten varmasti myös muilla taiteen aloilla – keskustellaan usein siitä, että vain muutamilla tanssitaiteilijoilla on mahdollisuus kansainväliseen esitystoimintaan. Keskustelu on luonnollista, koska pienten resurssien kentällä ulkomaankeikat ovat haluttuja. Ne ovat joko ryhmän ainoita todellisia tulonlähteitä tai sitten mahdollisuuksia tutustua kansainväliseen tanssimaailmaan. Onneksi ei ole olemassa ketään, joka päättää ketä viedään – nuo päätökset tehdään jossain aivan muualla.
Tanssin vientipotentiaalinen kenttä tarkoittaa niitä tanssitaiteilijoita, joiden työt kiinnostavat kansainvälisesti. Päätös siitä, ketä viedään, syntyy kysynnän kautta. Kysyntää voi toki ohjailla, mutta ohjailulla on lyhyet jäljet. Loppujen lopuksi päätöksen tekee kuitenkin tilaaja, eli festivaali tai esityspaikka, joka haluaa ohjelmistoonsa suomalaista tanssia.
Tässä vaiheessa voi tietysti todeta, että vain harvoilla on mahdollisuus esittää teoksiaan kansainvälisille tuottajille ja toimittajille. Suomalaisen tanssin platformit, niin Tanssiareena-festivaali (nykyisin Liikkeellä marraskuussa -festivaali) kuin Täydenkuun Tanssit -festivaali ovat tämän mahdollisuuden tarjonneet ja tulevat sen edelleen tarjoamaan. Täydenkuun Tansseilla on erinomainen maine kansainvälisessä kentässä – sana on kiirinyt kauas Suomen upeasta kesäfestivaalista, jossa pienelle paikkakunnalle rakennetaan upeat esityspaikat, ja jossa viikon ajan voi seurata intensiivisesti ohjelmaa.
Tanssin Tiedotuskeskus ja tuleva vientikeskus tekevät edelleen suomalaisen tanssin tunnettuustyötä. Kansainvälinen toiminta perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin, jolloin on tärkeää, että tanssin kansainvälisellä tuottajakentällä liikkuu myös suomalaisia toimijoita. Syyskuisten Düsseldorfin tanssimessujen parasta antia oli se, että meitä suomalaistoimijoita oli mukana useita – pystyimme siis yhteistyössä tekemään suomalaista tanssia tunnetuksi laajalla rintamalla.
Kansainvälisyys on tekemisen yksi viitekehys, ei kuitenkaan itseisarvo. Osa niistä tanssitaiteilijoista, joilla tällä hetkellä on kansainvälistä vientiä, ovat myös itse valinneet kansainvälisen toiminnan omaksi lähtökohdakseen. Taiteilija voi erinomaisesti itse luoda kansainvälisen toimintaympäristönsä asumalla ulkomailla, osallistumalla ulkomaisiin residenssiohjelmiin tai työskentelemällä ulkomaisissa ryhmissä. Tällaiset projektit kasvavat lumipalloefektin tavoin: kun pääset yhteen kansainväliseen projektiin, sinut kutsutaan toiseen, tapaat uusia toimijoita jne. Jokaisella suomalaisella tanssitaiteilijalla on niin halutessaan mahdollisuus valita kansainvälinen toimintaympäristö.
Lopuksi on syytä todeta, että tanssivientiä ei ole ilman hyviä tanssiteoksia ja sisältöjä. Kaiken ytimessä ovat siis taide ja taiteilijat. Kansainvälisen kysynnän saavuttamiseen on kaksi avainsanaa: taito ja laatu, jotka suoraan korreloivat kansainvälisen kiinnostuksen heräämiseen.
Pirjetta Mulari on Laban Centre for Movement and Dancestä valmistunut tanssitaiteen maisteri, joka toimii Tanssiareena ry:n toiminnanjohtajana. Mulari on työskennellyt tuottajana muun muassa Helsingin kulttuurikaupunkisäätiössä ja Nomadi-tuotannossa sekä ohjelmapäällikkönä tiedekeskus Heurekassa. 1990-luvulla Mulari toimi uuden kansantanssin koreografina ja opettajana johtaen Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Kiperää, ja tehden koreografioita muun muassa YLE TV1:n ohjelmasarjoihin Tanssit Stadissa ja Vadelmakallion Iltamat. Tanssitaiteen opintojen lisäksi Mulari on opiskellut lakia, liikuntatieteitä sekä kulttuuripolitiikkaa. Mulari on Tanssin tuottajat -yhdistyksen puheenjohtaja.
Kuva: Petri Mulari
