Karoliina Yli-Honko: Tanssin tilkkutäkki
Kareliagaalan tämän vuoden kansainvälinen kokonaisuus noudatteli festivaalin yleistä linjaa, mutta ei tarjonnut sen parhaita paloja. Kirjavan teosten joukon kohokohdaksi nousivat katutanssi ja flamenco.
Nomade, koreografia Tim Rushton (kuva: Tuire Punkki)
Kareliagaala 2006
Gula Matari
Koreografia: Vincent Mantsoe
Musiikki: Gabrielle Roth – Totem
Tanssi: Luyanda Sidiya – Moving into Dance Mophatong -ryhmä (Etelä-Afrikka)
Orkideamies
Koreografia: Marilena Fontoura
Musiikki: Jules Massenet
Tanssi: Johanna Nuutinen, Kare Länsivuori – Suomen Kansallisbaletti
ote teoksesta Kaira, maailman kantaesitys 15.6.2006 Kuopio tanssii ja soi
Koreografia: Susanna Leinonen
Musiikki: Kasperi Laine
Tanssi: Susanna Leinonen, Jere Nurminen, Jouka Valkama
LTYES – Listen to your environment solo
Koreografia, tanssi: Antopio DiMaestre (Suomi / Japani)
Musiikki: Roope K / Ceebrolistics
Running Wild
Koreografia, tanssi: Dana Gingras, Noam Gagnon – The Holy Body Tattoo (Kanada)
La Zocata – flamenco-esitys
Koreografia, tanssi: Rocío Molina (Espanja)
From A to B and Back again
Koreografia: Jorma Uotinen
Musiikki: Apocalyptica
Tanssi: Meri Tankka, Mikko Lampinen – Pori Dance Company (Suomi)
Speaking with tongues & ngoma
Koreografia: Vincent Mantsoe
Musiikki: Zakhir Hussein; Planet Drums, Bobby McFerrin
Tanssi: Luyanda Sidiya (Etelä-Afrikka)
Nomade
Created for the Royal Danish Ballet in 2001
Koreografia: Tim Rushton
Musiikki: Arvo Pärt
Tanssi: Heloise Vellard (Ranska), Jean-Lucien Massot (Tanskan kuninkaallinen baletti)
Shutters Shut
Koreografia: Paul Lightfoot, Sol León
Tanssi: Andrea Schermoly, Jiri Pokorny – NDT II (Hollanti)
Juontaja: Jorma Uotinen
Kuopio tanssii ja soi
Kuopion musiikkikeskus 17.6.2006
Tanssin tilkkutäkki
Illan kymmenestä teoksesta neljä oli kotimaisia. Gaalassa nähtiin Marilena Fontouran Orkideamiehen ja Jorma Uotisen From A to B and Back Again -teoksen lisäksi katutanssia Antopio diMaestren LTYES-soolossa sekä katkelma Susanna Leinosen teoksesta Kaira.
Uotisen oma koreografia Pori Dance Companyn Meri Tankkalle ja Mikko Lampiselle olisi kaivannut lisää intensiteettiä. Apocalyptican musiikki, revityt farkut ja raaka valaistus eivät pelkästään riitä tunnelman luomiseen. Tekemisen rentous tuntui muuttuvan päämäärättömyydeksi.
Fontouran Orkideamies on Suomen Kansallisbaletin tanssijoiden Johanna Nuutisen ja Kare Länsivuoren tanssimana kaunis, balettipohjainen duetto. Tämä teos jää hieman etäiseksi perinteisellä asetelmallaan, mutta on kuitenkin herkkä kuvaus miehen ja naisen välisestä suhteesta.
Susanna Leinosen festivaalilla kantaesitetty teos Kaira oli mukana gaalassa otteella. Itse en nähnyt kokonaista teosta, joten mielestäni tämä ote toimi hyvin kosketuspintana teokseen. On kuitenkin selvää, että Kairasta kokonaisena teoksena on vaikea sanoa tämän perusteella mitään. Aaltoilevasta ja jatkuvan spiraalimaisesta liikkeestä sai jonkinlaisen käsityksen, kuten myös teoksen tunnelmasta. Leinosen lisäksi tässä katkelmassa tanssivat Jere Nurminen ja Jouka Valkama, joten ilmassa oli myös kolmiodraaman tuntua.
Kotimaisista esiintyjistä – ja koko gaalasta – erottui tanssityylillään ja raikkaudellaan Antopio DiMaestre. LTYES eli Listen to your environment solo oli erityisen virkistävää ja myös katutanssin tekijöille tärkeää nähdä tässä yhteydessä. Katutanssiin pohjautuvaa nykytanssitaide on jalostettua breikkiä, jonka taituri DiMaestre on. Esiintyjän harmoninen, ympäristöstään energiaa ammentava olo välittyi sulavassa liikkeessä ja tanssijan koko olemuksessa. Ceebrolisticsin Roope K:n pehmeä elektromusiikki sointui liikkeeseen saumattomasti.
Eteläafrikkalainen tanssija Luyanda Sidiya aloitti ja lopetti koko gaalan Vincent Mantsoen koreografioilla. Gula Matari -teos on tuttu tämän vuoden festivaalin tunnuksesta. Koreografia koostui jäntevistä ja korkeista hypyistä sekä lintumaisista eleistä. Speaking with tongues and ngoma -koreografia päätti gaalan afrikkalaisiin tunnelmiin.
Nederlands Dans Theater II esittäytyi gaalassa Paul Lightfootin ja Sol Leónin koreografialla Shutters Shut, joka nähtiin myös NDT II:sen omassa esityskokonaisuudessa. Mielenkiintoista oli se, että koreografian tanssivat Kareliagaalassa eri henkilöt, Andrea Schermoly ja Jiri Pokorny. Vaikka myös nämä tanssijat ovat erittäin taitavia ja tanssivat teoksen täsmällisesti, niin mielestäni Pascale Moe Brudererin ja Iván Perezin tanssimana teos oli vielä vivahteikkaampi ja hauskempi.
Eva Yerbabuenan Ballet Flamenco -ryhmästä tuttu nuori lahjakkuus Rocio Molina sai näyttää oman persoonansa koreografiassaan La Zocata. Koreografia on maskuliininen ja se perustuu pitkälti tarkkaan jalkatyöhön. Asuna Molinalla on perinteinen espanjalainen kalastajan asu, joka sopii hyvin teokseen. Housujen vyönä toimineet köydet solmuineen korostivat liikkeitä hauskasti hameen korvikkeena. Uudistetulle ja pelkistetylle ulkoasulle toimii kontrastina klassinen flamencokitaramusiikki. On hienoa, että Kareliagaalaan oli valittu näin poikkeava flamencoteos nuorelta tekijältä.
Tim Rushtonin Tanskan kuninkaalliselle baletille tekemä koreografia Nomade kuvaa meditatiivisesti kamelilla ratsastavia paimentolaisia viileissä tunnelmissa. Arvo Pärtin musiikki tahdittaa pelkistettyä teosta, jonka tanssivat Heloise Vellard ja Jean-Lucien Massot. Teoksessa toistuu eteen ja taakse aaltoileva liike ja pitkät suorat liikeradat.
Gaalan villinä korttina oli Jorma Uotisen sanojen mukaan hänen ”aivojen, sydämen ja maksansa läpi kulkenut” kanadalaisen The Holy Body Tattoo -ryhmän duetto Running Wild. Teoksessa emotionaalinen, tunteisiin vetoava musiikki yhdistyy tanssijoiden läheiseen kontaktiin. Tanssijat Dana Gingras ja Noam Gagnon ovat aivan kiinni toisissaan, takertuneina jälleen aaltoilevaan liikkeeseen. He kulkevat huojuen yhdessä, yhtenä massana hieman holtittomastikin, mutta pitäytyen kiinni toisissaan. Liike tapahtuu paljolti lattialla, istuen ja maaten. Ovelaa teoksessa on se, että koko tarkoitus selvenee vasta loppupuolella. Minua teos kosketti intiimillä otteella, mutta toisaalta se jäi irralliseksi festivaalin profiilia heijastavaksi sanotusta Kareliagaalasta.
Karoliina Yli-Honko
Kirjoittaja on estetiikan opiskelija ja tanssin harrastaja. Hän on opiskellut Helsingin Yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2000, Taiteiden tutkimuksen laitoksella vuodesta 2002. Estetiikan lisäksi hän opiskelee mm. taidehistoriaa ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Yli-Honko on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti kulttuurista, mutta erityisesti tanssista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Hän kirjoittaa säännöllisesti Liikekieli.comiin sekä estetiikan opiskelijoiden omaan nettilehteen Ärsykkeeseen (www.rsyke.org).
