Alpo Aaltokoski – Olen pitkään seurannut Kansallisbaletin esityksiä ja tälle näkemykselle perustan (14.4.2006) esiin nostamani vääristymän viime vuosien ohjelmistopolitiikassa nykytanssin osalta. Kun baletin tehtävä Dinna Bjørninkin mielestä on esittää myös kotimaisten ammattikoreografien nykytanssiteoksia, on ohjelmistopolitiikka tältä osin kapea-alaista.
Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 4.5.2006
Vastaus Dinna Bjørnin kirjoitukseen Helsingin Sanomissa 18.4.2006
Baletinjohtaja Dinna Bjørnin 18.4 esittämä väite, että suomalaisen nykytanssin tämän hetkinen korkea maine lepäisi hänen mainitsemansa kolmen koreografin harteilla ei pidä paikkaansa. Kotimaista ja kansainvälistä nykytanssia aktiivisesti seuranneena, sekä itsekin useassa eri maassa työskennelleenä tiedän, että maailmalla arvostetaan useampia suomalaisia koreografeja ja heidän teoksiaan. Myös Tanssin Tiedotuskeskuksen kokoamat tilastot osittavat kansainvälisestä kiinnostuksesta suomalaista nykytanssia kohtaan. Vuosina 2002-2005 esitettiin keskimäärin 27 suomalaisen koreografin tai ryhmän nykytanssiteoksia 28 eri maassa. Kansainvälisiä vierailuesityksiä on ollut vuosittain noin 165. Kansainvälisesti arvostetut tanssitalot, festivaalit ja kriitikot ovat nostaneet esiin useita nykykoreografejamme.
Tilastot osoittavat Kansallisbaletin tuottaneen samana aikana talon ulkopuolelta neljän kotimaisen koreografin nykytanssiteoksia sekä neljän Kansallisbaletin tanssijan teoksia. Lisäksi talon tanssijoiden työpajoissa valmistamia esityksiä oli liki 30. Huomioiden suomalaisen nykytanssin korkeatasoisen ja laajan tarjonnan on Kansallisbaletin ohjelmistopolitiikka pahasti vääristynyttä. En kyseenalaista talon tanssijoiden osaamista, balettitekniikan ja -estetiikan hallintaa vaativien teosten esittämisessä, enkä työpajojen merkitystä, mutta ohjelmistossa pitäisi näyttäytyä laajemmin maamme korkeatasoisin nykytanssiosaaminen. Tämä olisi linjassa myös Bjørnin esittämän Kansallisbaletin perustehtävän kanssa.
Alminsali on maan paras tanssinäyttämö ja täyttää parhaiten edellytykset, joita näyttämöllä esitettävä nykytanssi vaatii. Tämän pitäisi näkyä myös sen ohjelmistossa. Alminsalia tulisi tarjota laajemmin nykytanssin ammattikoreografien käyttöön. Mitä Bjørn mahtaa tarkoittaa ”uudella” tai ”vaihtoehtoisella” tanssilla, ja mitä hän mieltää nykytanssiksi? Ja mitä ovat Bjørnin viittaamat ehdot, joita vaihtoehtoiset estradit täyttävät nykytanssin ja em. tyylilajien suhteen, joita Alminsali ei täytä? Nyt maan paras tanssinäyttämö on vajaakäytössä ja toimii mm. harjoitustilana ja koreografiaa harjoittelevien tanssijoiden opetusnäyttämönä.
Toivottavasti eri tyylilajien arvottamisen aika jäi 1900-luvulle, sekä sellainen käsitys, että klassinen baletti olisi kaiken tanssitaiteen perusta, ja pätevöittäisi myös nykytanssin ammattilaiseksi tanssijana tai koreografina. Kansallisbaletilla ei pitäisi olla varaa jättää huomioimatta nykytanssimme huippuosaamista. Ja jollei olemassa olevat toimintamallit esimerkiksi Alminsalin käytön suhteen ole tarpeeksi joustavia, on korkea aika työskennellä sellaisten uudistusten eteen, jotta tämä tulisi mahdolliseksi ja Kansallisbaletti voisi toteuttaa kansallista tehtäväänsä myös käytännössä.
Alpo Aaltokoski
Koreografi
Taiteilijaprofessori
Lue myös Alpo Aaltokosken alkuperäinen kirjoitus sekä Kansallisbaletin tanssija ja koreografi Jouka Valkaman vastine siihen.
Kuva: Ninna Lindström
