Iltapäivän kahvihetki Pia Lindyn kanssa on lämminhenkinen ja hyväntuulinen. Vasta Helsinkiin Joensuusta paluumuuttanut Pia on elokuussa valittu vuoden 2012 yhteisötanssitaiteilijaksi Yhteisö tanssii ry:n järjestämällä Yhteisötanssifestivaalilla Tampereella.
Pia on kolmas kahden vuoden nimitykselle valittu tanssitaiteilija. Hänen edeltäjiään ovat Mirja Tukianen vuonna 2009 ja Päivi Aura vuonna 2010.
Miltä tunnustus tuntuu Pia?
Vaikka Pia miettii vastauksia muihin kysymyksiini pitkään ja harkiten, löytyy ensimmäiseen kysymykseen vastaus nopeasti: ”Hyvältä. Tietysti kaikki tunnustukset auttavat ja rohkaisevat kiinnittymään omaan työhön entistä lujemmin. Lisäksi toivon, että huomio tukee yhteisötanssin ja erilaisten taiteen tekemisen tapojen esille tulemista laajemmin. Niin taiteen kentällä kuin sen ulkopuolella.”
Vaatimuksia tuoreelle yhteisötanssitaiteilijalle ei ole, mutta Pia toivoo hedelmällistä vuoropuhelua Yhteisö tanssii ry:n kanssa seuraavalle kahden vuoden ajalle. Olisi myös mukavaa, jos seuraavalla yhteisötanssifestivaalilla olisi jotain näytettävää. Pia kokee työnsä luonnollisesti lähteneen yhteisölliseen suuntaan ja perinteisen näyttämökontekstin ulkopuolelle. Häntä on aina kiinnostanut taiteen ja yhteiskunnan suhde ja taitelija yhteiskunnassa. Pian nimitystä perusteltiin näin:
“Pia Lindyn taiteellinen työ tekoina ja pohdintoina tuo esille sen, mikä on tanssin yhteisöllisyyden perusta: kehollinen läsnäolo ja vuorovaikutus.
Lindyn pitkä, korkeatasoinen ja tinkimätön ja humaani työ on ollut merkittävää. Hänen yhteiskunnallinen tanssikirjoittamisensa ja työskentely monien erilaisten yhteisöjen – muistisairaista omaishoitajiin – kanssa ovat esimerkkejä hänen työstään välittyvästä yhteiskunnallisesta välittämisestä.
Lindyn teokset ovat usein prosesseja, jotka syntyvät erilaisten tanssivien yhteisöjen kanssa. Vuodesta 2001 jatkunut Joku kohta tanssii- teoksen uusin osa, vuonna 2011 käynnistynyt Välittämisestä esimerkiksi tutkii, kuinka tanssija ja taiteilija voi toimia kenen tahansa eletyn todellisuuden, kokemuksen, valintojen ja toiveiden välittäjänä.”
Pian Joku kohta tanssii– teos on alkanut jo vuonna 2001 ja tänä vuonna sen osa 3 duettoa Välittämisestä laajenee Helsinkiin. Duettojen toinen osapuoli on ammattitanssija ja toinen ei. Nimensä mukaisesti duot esittävät kolme erilaista tulkintaa välittämisestä. 3 duettoa välittämisestä on toteutettu jo vuonna 2011 Joensuussa, mutta Pia halusi tehdä projektin uudestaan Helsingissä uusien ihmisten kanssa vuoden 2013 aikana.
Lisäksi Pia työstää työryhmän kanssa sooloa Oh Lightness, jonka valmistumiseen vaikuttaa work-in-progress esitykset ja kokemukset Välittämisestä -projektista.
Joku kohta tanssii– teos on monihaarainen ja monivuotinen, nyt jo yli kymmenen vuotta jatkunut projekti. Miten Pia löytää inspiraation ja kärsivällisyyden näinkin pitkäiaikaiseen tekemiseen? ”Elämä on yhtä pätkätyötä ja projektia. Pitkäaikaisuus auttaa hahmottamaan omaa olemassaoloa ja taiteilijuutta. Projekti on myös muuttunut, esimerkiksi kaduilla tehtyjä liikehaastatteluita ei enää tehdä niin paljon kuin alussa. Kaduilla tehtävät haastattelut tuntuvat aina yhtä haastavilta”, ujoksi tunnustautuva Pia sanoo. ”Jatkuvasti joutuu kysymään itseltään mikä on yhteistä tilaa, mikä toisen tilaa ja mikä oikeus minulla on mennä toisen tilaan? Kyseenalaistaminen on opettanut nöyrtymistä taiteilijana.”
Piaa inspiroi ihmisten välinen kohtaaminen, meissä kaikissa asuva luonnollinen halu kohdata ja olla kiinnostuneita muista ihmisistä. Tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Taide voi tarjota yhden reitin välittömään kontaktiin itsen ja toisen ihmisen kanssa, mutta muitakin reittejä on. Muun muassa näiden teemojen ympärillä Välittämisestä pyörii ja ammentaa ajatuksia ja kysymyksiä. Valtion tanssitaidetoimikunta myönsi Pialle 5-vuotisen työskentelyapurahan kaudelle 2011-2015, joka mahdollistaa freelancerina työskentelevän taiteilijan vapauden.
Koreografioinnin ja esiintymisen lisäksi Pia opettaa muun muassa Itä- Suomen liikuntaopiston tanssin ja somatiikan koulutuksessa. Hän myös luotsaa sekä yksin että yhteistyössä tanssityöpajoja, jotka usein ovat avoimia kaikille – niin ammattilaisille kuin harrastelijoille, eikä aiempaa tanssikokemusta tarvita. Työpajoissaan hän tarjoaa mahdollisuuden ”löytää itseään liikkujana”. Opettajana Pia tukeutuu erilaisiin somaattisiin menetelmiin ja improvisaatioon. Somaattiset menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia tiedostaa omaa liikkumista ja valinnantekoja. Tiedostamisen ja itseen syventymisen myötä voi löytää tapoja avautua muille kuin totutuille ajatus- ja liikemalleille.
Merkittävä asia Pialle 2000- luvulla oli kulttuurintutkimuksen ja taiteensosiologian opiskeleminen sivuharrastuksena Itä-Suomen yliopistossa.
Opiskelun myötä hän on kirkastanut omia ajatuksiaan ja oppinut kyseenalaistamaan ja pohtimaan asioita ympärillään. Millaisia ihanteita ja rooleja meille tarjotaan? Mitä on valta tai väkivalta? Millaisia arvoja ja maailmankuvaa hän itse haluaa tukea ja vahvistaa omassa taiteellisessa- ja opetustyössään? Näihin kysymyksiin Pia on myös pureutunut yhdessä tanssitaiteilija Titta Courtin kanssa kirjastossa toteutettavissa TALKTALK -esityksissä.
Kysyessäni millainen kuva Piasta taitelijana välittyy hänen mielestään, hän pohtii vastaustaan kauan. ”Toivon, että inhimillinen ja valintojen mahdollisuudet. Uskallus tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Kategorioista irroittautuminen ja kohtaamiseen heittäytyminen”, Pia miettii. ”Tämä kysymys pitäisi esittää jollekulle muulle”, Pia hymyilee. Kahvihetkemme päätteeksi minulle jää Piasta juuri tämänkaltainen kuva, paitsi taiteilijana, myös ihmisenä.
Taru Aho
Lisätietoja Joku kohta tanssii -projektista täältä ja yhteisötanssista täältä.
