Ilmastonmuutos tanssii ja laulaa

British Councilin ilmastolähettiläänäkin toimineen Sari Palmgrenin The Earth Song marssittaa lavalle joukon maailmantilaan ja ympäristöön liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Teemoja ovat muun muassa nopea elämänrytmi, kierrätyksen tärkeys, ihmisen itsekeskeisyys ja ydinjätteen loppusijoitus.

Vaikka The Earth Songin laulut ovat syntyneet ympäristöasiantuntijoiden haastatteluiden ja faktatiedon pohjalta, se ei luennoi tai vyörytä painavaa tekstiä katsojan niskaan. Lauluissa käydään läpi ympäristöteemoja konkreettisista kierrätysvinkeistä abstrakteihin toiveisiin ja tuntemuksiin.

Fyysisen abstraktion kohtauksessa tanssijoille luetellaan erilaisia rooleja. Näitä ovat Nigerian lapset, vesilintu, Meksikonlahti, öljyä kuljettavat tankkerit, parempi tulevaisuus, terveyskävelyt, onnellinen mies ja hyvä happi. Huumori kukkii Palmgrenin rinnastaessa synninpäästönomaisen hartaan tunnelman ympäristörikkeiden tunnustamiseen. Gregoriaaninen laulu kaikuu taustalla tanssijoiden paljastaessa pahoja tekojaan: yksi on kaatanut maitoa viemäriin, toinen heittänyt alumiinia takkaan ja kolmas syö kebabia. Neljäs vaivaantuu ilmastonmuutoksesta puhuttaessa: ”no ei me siitä silleen olla puhuttu, mut ehkä sit joskus”.

Sari Palmgrenin The Earth Song Zodiakissa. Kuva: Uupi Tirronen.
Sari Palmgrenin The Earth Song Zodiakissa. Kuva: Uupi Tirronen.

Ihmisen ympäristösuhteeseen, arjen valintoihin ja ilmastonmuutoksen teemaan tartutaan sormea heristelemättä. Sympaattisen otteen säilyttävän teoksen rytmiikka vetää mukanaan niin biisien kuin tanssikohtausten vaihtuvuuden osalta, kun hartaan hiljainen ja uhmakas punk-henkinen tunnelma vuorottelevat. Nykytanssin ja musikaalimaisen liikekielen yhdistelyä seuraa mielenkiinnolla. Monilahjakkaat tanssijat soittavat ja laulavat. Erityisesti Maria Saivosalmen upea ääni aiheuttaa kylmiä väreitä.

Loppupuolen kohtaus, ”Nuotiolaulu perinnemaisemassa”, jossa kaksi karhua laulaa monotonisella vireellä luonnonvarojen rauhoittamisen tärkeydestä, on hieman hämmentävä ja tuntuu melkein jäävän muusta kokonaisuudesta irralliseksi. Toisaalta muusta kokonaisuudesta poikkeavuus tekee siitä myös kiinnostavan.

Ja ovathan karhutkin pala sitä biodiversiteettiä, jonka oletettua tilaa vuonna 2060 teoksessa myös kuvataan jättämällä lava typötyhjäksi.

Liisa Kontunen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston teatteritieteen opiskelija, jonka intohimon kohteina ovat tanssi ja kirjoittaminen.

¤¤¤

THE EARTH SONG

Koreografia: Sari Palmgren
Esiintyjät: Maria Saivosalmi, Lotta Suomi, Sari Palmgren, Jukka Peltola, Jukka Tarvainen ja Tuomas Norvio
Äänisuunnittelu/sävellys: Tuomas Norvio
Valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso-Kanttila
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Sari Palmgren

Taiteilijatapaaminen esityksen jälkeen 22.5.