Balettikilpailujen finaalien toisessa illassa kilpailtiin ei vain henkilökohtaisista palkinnoista, vaan myös koko kilpailun voitosta. Jälleen kerran tämä toinen ilta oli huomattavasti edeltäjäänsä taidokkaampi. Kilpailijoiden latautuminen oli valtaisaa ja se purkautui sekä räjähtävinä suorituksina että toisinaan vaarallisina tilanteina.
Finaalien toinen ilta
Olipa tunnelma!
Balettikilpailujen finaalien toisessa illassa kilpailtiin ei vain henkilökohtaisista palkinnoista, vaan myös koko kilpailun voitosta. Jälleen kerran tämä toinen ilta oli huomattavasti edeltäjäänsä taidokkaampi. Kilpailijoiden latautuminen oli valtaisaa ja se purkautui sekä räjähtävinä suorituksina että toisinaan vaarallisina tilanteina.
Illan teemana voisi pitää klassisten numeroiden osalta Don Quijotea. Kuuluisa viimeisen näytöksen päättävä pas de deux esitettiin finaalissa kolmesti ja lisäksi sekä Kitrin että Basilin variaatiot vielä kerran. Ymmärrettävä valinta finaaliin, sillä tähän pas de deuxiin on kerätty kaikki taitoa ja taituruutta vaativat osuudet, korkeat yhden käden nostot, heitot, 36 fouettén sarja, naisen tossutekniikan ja tasapainon esittely, miehen jéte-maneesit… Lisäksi illan kilpailussa nähtiin Esmeraldan ja Pariisin Liekkien pas de deuxit, jotka nekin perustuvat samoihin elementteihin. Totisesti nyt kilpailtiin Gloria Grand Prixista, joka on 12 000 euron arvoinen.
Illan aloittivat juniorisarjalaiset eli illan ensimmäinen Don Quijote. Yhdysvaltalainen Jeffrey A. Cirio (1991) esitti dueton yhdessä kilpailuun osallistumattoman partnerinsa kanssa. Vaikka nämä juniorit avasivatkin kilpailun räväkästi ja energisesti, oli tämä nimen omainen pas de deux heille väärä valinta. Varsinaisia virheitä ei tullut ja orginaalikoreografiaa oli helpotettu osin, mutta nostot näyttivät vaarallisilta ja välillä tuntui ,että vauhti vei nämä nuoret lupaavat tanssijat mennessään.
Suomen edustaja Tiina Myllymäki oli valinnut teoksekseen Mustan joutsenen pas de deuxin Joutsenlammesta. Hänen parinaan tanssi suomalainen todellinen prinssitanssija Ville Mäki, joka ei osallistunut kilpailuun. Myllymäki tanssi puhtaasti ja hyvin, tosin horjahteli sekä variaatiossa että finaalin fouetté-sarjassa pahasti, mutta jäi kokonaan prinssinsä varjoon. Mäestä näkee, että rooli on hänen ohjelmistoaan ja hän peittosi Odilensa ihanalla tulkinnallaan prinssin epäröinnistä ja sokeasta lumoutumisesta mustaan joutseneen. Pari oli hieman epätasainen ja lopun tasapainojen hakeminen antoi hieman huolimattoman vaikutelman.
Myllymäki sitä vastoin onnistui Juha Kirjosen koreografiassa Butterfly. Tämän vuoden nykykoreografioissa on suosituksi tullut Mozartin Requiemin ensimmäinen ja toinen osa. Vähän avoimeksi jäi kuitenkin, miksi perhonen kuoriutui siivistään kun musiikissa lauletaan ”Dies Irae, Dies Illa” (Vihan päivä, surun päivä) . Kuitenkin musiikin ja liikkeen yhteen sovittaminen oli tyylikästä ja Myllymäen ihmisperhonen oli mielenkiintoista ja innostavaa katsottavaa.
Yksi illan suosikeista lunasti lupauksensa, nimittäin ranskalainen Maxime Quiroga. Sekä hänen loistavasti tanssimansa bournoville-variaatio, James, baletista La Sylphide että Tsaikovkskin pas de deuxin pojan variaatio näyttivät hänen tekniikkansa taituruuden. Tanssijan olemus on kuin luotu prinssihahmojen tanssijalle ja häntä voidaan pitää illan charmikkaimpana miestanssijana. Kun Quiroga osoittautui myös lahjakkaaksi nykykoreografiksi ja tanssijaksi, on paketti lähes täydellinen. Sen kuuli myös suosionosoituksista, jotka kutsuivat nuoren miehen kiittämään jokaisen numeronsa jälkeen uudelleen.
Illan kolmas Don Quixote oli parasta laatua. Seniorisarjan tanssijat kiinaliset Hong Yo Guo ja Wen Jun Zhang esittivät tämän vaativan temppunumeroksikin sanotun pas de deuxin varmuudella ja ammattitaidolla. Tosin lopussa heilläkin näkyi yliyrittämistä, joka purkautui loppuasentojen horjumisena sekä Zhangin pieninä virheinä hyppyjen alastuloissa. Guo ja Zhang onnistuivat myös toisella jaksolla erinomaisesti Ivan Favierin nykyteoksessa Why. Tämä hätkähdyttävä duetto ei päästänyt katsojia helpolla. Liikekieli oli terävän elastisuuden tutkimista. Naisen ja miehen riidan ja rauhan tutkimista ilman turhia showtemppuja. Musiikki oli myös yksi illan vaikeimmista. Kauniin yksinkertaisen pianosävelmän päälle oli samplattu vokalistin äänitaiteilua, josta muodostui yhden miehen esittämä kahden yksilön sanaton riita ja sovinto. Epäsovinnainen teos, mutta vaikuttava.
Toinen kiinalainen pari Haijin Yao ja Xiaoyu He, jotka olivat semifinaaleissa vahvimmat tulkitsijat ja tanssijat, jatkoivat samalla linjalla. Heidän pas de deuxinsa Vasily Vainosen Pariisiin liekit –baletista oli illan tasokkainta klassinen numero. Sekä Yao, että He osoittivat omaavansa huippunsa viedyn tarkan tekniikan sekä ilon, joka syntyy liikkeiden helppoudesta ja yksinkertaisuudesta. Ennen kaikkea He osoitti osaavansa erilaisten hyppyjen laadun ja Yao neulantarkan varvastekniikan. Heidän moderni numeronsa oli pikemminkin leikittelyä kuin enää vakava kilpailunumero. 5 minutes’ Rendez Vous oli hauska koominen numero, jossa nämä tanssijat irtautuivat kilpailun paineista ja irrottelivat treffeillä, jossa tehtiin ihan kaikki! Ilman ylisanoja; mahtavaa.
Finaalien yksi vakuuttavimmista nykybalettinumeroista oli kuitenkin korealaisten Nuri Oh:n ja Yeonill Joon esittämä Hoi Woon Ryun koreografia Poomba. Tämä koreografia oli jotain uuden sirkuksen, baletin, tanssiteatterin ja nykytanssin väliltä ja se toimi! Jotenkin siinä onnistuttiin käsittelemään köyhyyttä ja veden puutteessa elämistä koreankieliseen jazzmusikaalimusiikkiin tanssien. Duetto oli koominen, mutta se tapahtui jossain itkun ja naurun rajamailla. Seniorisarjassa kilpaileva Joon oli omaa luokkaansa, mutta Oh onnistui tässä numerossa paremmin kuin heidän tanssimassaan klassisessa, joka oli pas de deux baletista Don Quijote. Oh:n tossutekniikka paranee vielä voiman ja iän karttuessa, mutta Joon on puolestaan jo valmis tanssija.
Kilpailussa nähtiin myös hyviä yksilösuorituksia – mm armenialainen Arman Zazyan vakuutti upeilla hypyillään ja korealainen Young do Lee uskomattomilla piruettien hidastuksillaan.
Eilinen finaalien toinen kierros oli pitkä, mutta mielenkiintoinen istunto. Jotenkin se kuitenkin kertoi tämänhetkisestä balettitanssijoiden työtilanteesta. Kilpailusta ei ainoastaan haeta voittoa, vaan myös näkyvyyttä työmarkkinoille. Ehkä se onkin kilpailun suurin anti sekä kilpailijoille että katsojille: Esiintyä kansainväliselle yleisöille ja katsoa uusia lupauksia, joita ei muuten täällä näkisi.
Kilpailun tulokset julistetaan tänä iltana voittajien gaalassa. Kilpailun pääpalkinto on Gloria Grand Prix, arvoltaan 12 000 euroa, seniorisarjojen voittajat saavat 8000 euroa ja juniorisarjojen voittaja 3500 euroa.
Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström (FM) aloitti tanssinopinnot Ståhlbergin balettikoulussa ja on täydentänyt ammattiopintonsa Pariisissa Academie des Arts des Choreographiesissa vuosina 2003-2005. Hän on toiminut sekä koreografina että tanssijana vuodesta 2003. Louhensalo-Lindström on tanssinut solistitanssijana mm. ooppera La Bohemessa. Louhensalo-Lindström valmistui Helsingin Yliopistosta taiteentutkimuksen laitokselta 2008, hänen pro gradu -tutkielmansa käsitteli tanssin koreografista ymmärtämistä.
