Haastattelussa Joji Inc


Milla Koistinen, Bryssel – “Miten paljon otat muilta? Mikä määrittelee omistamisen, mikä on ero oman ja inspiraation välillä? Yleensä tanssissa puhutaan inspiraatiosta. Mitkä ovat oikeat lailliset tiet koreografian ollessa kyseessä? Mitä lakimies sanoisi jos pyytäisit puolustamaan omaa koreografiaasi?”, pohtii tanssija-koreografi Johanne Saunier Joji Inc -ryhmästä, joka vierailee Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla.


Kuvat: Agathe Poupeney / Joji inc.

Joji inc. erase-ex

Sulautusta ja ylipyyhintää

Liikkeellä marraskuussa -festivaali tuo Suomeen Joji Incin, joka on tanssija-koreografi Johanne Saunierin ja skenografi Jim Clayburghin yhteistyössä toimiva ryhmä. Festivaalilla nähdään Erase-E(x) -teos, osat 1, 2 ja 3.

Ennen Joji Incin perustamista Johanne Saunier tanssi Anne Teresa de Keersmaekerin Rosas-ryhmässä vuosina 1986-1996. Lisäksi hän on tanssinut muun muassa Michele Anne de Meyn, Fatou Traorén, Claudio Bernardon sekä Thierry de Meyn teoksissa.

Jim Clayburgh puolestaan on newyorkilaisen Wooster Groupin perustajajäseniä. Hän on suunnitellut teoksia muun muassa Salzburg Festivalille, Pepsico-festivaalille ja The New York Shakespeare Festival -tapahtumalle. Teattereiden, festivaalien ja yhteistyökumppanien lista on loputon. Viime aikoina hän on tehnyt valosuunnitteluja myös Rosasille, Michele Anne de Meylle, Pierre Droulersille ja Wim Vandekeybusille.

Kaksi taiteilijaa tapasivat Rosasin kautta ja aloittivat Joji Inc -yhteistyön vuonna 1998. Tähän mennessä he ovat tehneet jo useita teoksia yhdessä, mutta Erase-E(x) 1-6 on mittavin ja myös eniten kiertänyt teossarja.

“Toimiessani tanssijana en tiennyt skenografin työstä niinkään paljon. En tiedä kovin montaa vastaavaa yhteistyöparia, joka koostuisi koreografista ja skenografista. Ei sillä, että tekisimme sen takia yhdessä töitä, ollaksemme jotenkin uniikkeja”, Saunier kohauttaa olkiaan.

“Joji Incissä yhteistyö on kypsynyt vähitellen. Erase-E(x) -teossarjan prosessin aikana ymmärrys ja tietoisuus siitä mitä yhteistyö on alkoi muotoutua. Lavastus on iso osa, se kuin eri luento, oma polkunsa. Kaksi erillistä alaa kulkevat paralleelisti”, Saunier kuvailee Joji Inciä.

Seuraaavassa teoksessa, Vladimir Nabokovin kirjaan Lolita perustuvassa oopperassa Saunier ja Clayburgh kokeilevat roolien vaihtoa; Clayburgh toimii tällä kertaa ohjaajana. Teos saa ensi-iltansa Marseillessa huhtikuussa 2008. Lavalla nähdään kolme tanssijaa, Johanne mukaanlukien, kymmenen muusikkoa ja yksi näyttelijä. Nimiroolin Humbert Humbert näyttelijä tulee olemaan keskellä yleisöä, joten perinteinen näyttämöasetelma muuttuu toisenlaiseksi.

Erase-E(x) on kuusiosainen teos, jonka kaikki osat voivat olla myös erillisiä, mutta lähes aina esitetään useampi osa kerrallaan. “Jos osat toimivat erillisinä, mikä ei kylläkään ollut itsetarkoitus, hyvä meille!” Saunier naurahtaa. Osat koostuvat eri taiteilijoiden materiaaleista, joista Joji Inc on muokannut oman versionsa. Vanha materiaali on ensin pureskeltu, sulatettu ja sen jälkeen sulatettu vielä uudelleen omaksi materiaaliksi.

“Ensimmäinen sääntö teokselle oli ei sääntöjä. Pyyhi yli, mutta ole selkeä mitä ja miten sen teet. Liikkeeseen täytyy olla syvä tuntemus, jotta voi luoda siitä uutta materiaalia”, Saunier kuvailee prosessia.

Ensimmäisessä osassa ylipyyhittävänä on hahmotelmia Anne Teresa de Keersmaekerin liikemateriaalista. Toinen osa on materiaalia Wooster Groupilta, jonka Keersmaeker pyyhkii yli. Joji Incillä oli täysin toinen työtapa kuin Wooster Groupilla, jolle ympäristö on usein lähtökohta. Tässä lähtökohtana oli jo olemassa oleva materiaali, sen sulatus ja sitten vasta päästiin teoksen syntyyn. Kolmannessa osassa vaikuttajana on Isabella Soupart.

“Mielenkiintoista Erase-E(x):n työstämisessä on ollut omistamisen käsitteeseen törmääminen. Joji Inc ei anna vastauksia siihen, mutta tärkeää on ollut laittaa oikeat nimet oikeisiin paikkoihin. Teossarja on antanut hyviä mahdollisuuksia työstää muiden materiaalia ja tavata uudelleen vanhoja yhteistyökumppaneita hieman erilaisen työn muodossa.Toistaiseksi ainakin jonkinlainen keveys on leimannut työtä”, Saunier hymyilee.

Erase-E(x):n idea perustuu maalaukseen Erased De Kooning Drawing. Robert Rauschenberg pyyhki Willem De Kooningin maalauksen yli ja signeerasi sen sitten omalla nimellään.

“Miten tämä toimisi tanssissa? Miten paljon otat muilta, miten liiikkeen voi omistaa? Mikä määrittelee omistamisen, mikä on ero oman ja inspiraation välillä? Yleensä tanssissa puhutaan inspiraatiosta. Mitkä ovat oikeat lailliset tiet koreografian ollessa kyseessä? Erase E(x):n uusi sykli käsitteleekin juuri omistamisen laillista puolta. Tätä kysyttäessä lakimiehet alkavat raapia päätään. Mitä lakimies sanoisi jos pyytäisit puolustamaan omaa koreografiaasi?” Saunier selvittää teossarjan jatkumon ideoita.

Vastaavat ongelmat tulevat esiin myös nimikysymyksissä , joihin Saunier ja Clayburgh tuntuvat törmäävän yhtenään. Esitystä ostavat ja markkinoivat festivaalit sekä teatterit haluavat aina myydä esitystä Johanne Saunierin nimellä. Joji Inc ja sana yhteistyö on ollut vaikea hyväksyä. Usein vain ihmetellään mikä on Joji Inc ja eikö tulisi mainita joitain nimiä?

“Kuka tekee muka yksin kaikki työt? Takana on aina jonkinlainen työryhmä ja miksi silloin esiintyä vain omalla nimellään?” Jim Clayburgh on istahtanut seuraamme kahvikuppinsa kanssa ja katsoo tiukasti tuimilla silmillään, vaikkakin hymyilee samalla.

Kysyn myös Clayburghilta millaista yhteistyö Joji Incissä on ja selvästikin kaksi alaa ovat sulautuneet yhteen sekä teoriassa että käytännössä eikä skenografia ole vain jotain koreografian palveluksessa. Clayburgh pohtii miten jokin työ alkaa.

“Tila on jo olemassa ennen itse teosta. Valaistus on minulle myös arkkitehtuuria, objekti on yhtä tärkeä kuin valo itse. Valot on yleensä tehty jo ennen teosta, mutta niitä muokataan prosessin aikana.”

Belgian kaksijakoisuus kielialueisiin näkyy myös kulttuurissa ja sen tukemisessa. Teattereiden ohjelmistomuodostus ja tukimuodot saattavat tuntua monimutkaisilta juuri jaon takia, mutta onneksi sekä ranskan- että flaaminkielinen alue tukevat hyvin kiertuetoimintaa. Ilman tukea kiertäminen tulee valtavan kalliiksi ja käy lähes mahdottomaksi. Kulttuuri on vahvasti näkyvillä Belgiassa ja siihen panostetaan, vaikkakin tukia on valitettavasti alettu leikata.

“Olemme onnekkaassa asemassa Belgiassa, vaikka täälläkin tulokkaita ja tuettavia on vuosi vuodelta enemmän ja tuen määrät ovat useamman kesken jaettavissa. Mutta mitä muutakaan voimme, kuin mennä studioon ja tehdä työtämme.”, Saunier ja Clayburgh tuumivat yhdessä.

Joji Inc. -ryhmän teos Erase-E(x) 1–3 Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla Itä-Helsingin Kulttuurikeskus Stoassa 3. ja 4.11.2007.
Milla Koistinen
Milla Koistinen

Kirjoittaja on tanssija ja Liikekieli.comin vakituinen kirjoittaja. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta keväällä 2004. Tällä hetkellä hän työskentelee Belgiassa useiden eri nykytanssikoreografien tuotannoissa.