Sisä-Suomen tanssin aluekeskus jatkaa Tanssin aluekeskukset -sarjaa, jossa on perehdytty jokaiseen aluekeskukseen erikseen. Tanssin aluekeskukset muodostettiin vuonna 2004 kehittämään tanssitaiteen tilannetta Suomessa, ja nyt niiden tulevaisuus on ratkaisuvaiheessa rahoituksensa puolesta.
Aluekeskusten esittelyllä halutaan tuoda esille niiden tärkeys ja merkitys toimia kunkin alueen tanssitaiteen ja tanssin toimijoiden hyväksi. Toiminnan tuella on synnytetty paljon uutta sekä vakiinnutettu ja kehitetty tanssitaiteen tilaa valtakunnallisesti. Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen tilasta ja toiminnasta kertoo Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen ja Pirkanmaan Tanssin keskus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnan käynnistäjä Anniina Kumpuniemi.
Millä alueella Sisä-Suomen aluekeskus tarkasti ottaen toimii ja mitkä ovat aluetta yhdistävät, olosuhteista nousevat tarpeet toiminnalle?
Sisä-Suomen tanssin aluekeskus toimii Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä. Kaikissa maakunnissa olosuhteet ja ammattilaisten määrä vaihtelevat.
Jokaisella alueella ammattilaisten tekemien esitysten valmistaminen ja ammatillisen lisäkoulutuksen tukeminen sekä työllistymisen parantaminen, myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella, ovat yhdistäviä tarpeita. Intressinä on muun muassa tanssinopettajien kokovuotinen työllistyminen esimerkiksi erilaisten kesäprojektien avulla. Kaiken kaikkiaan toiminta on profiloitunut tanssikulttuurin laaja-alaiseen kehittämiseen, kaikki ammattikentän esittävän tanssin lajit mukaan lukien.
Tärkeimmät ja olennaisimmat aikaansaannokset aluekeskustoiminnan myötä?
Aluekeskustoiminnan ansiosta työskentelyedellytykset ovat parantuneet ja tanssin ammattilaisten yhteisö on tullut sekä ulospäin että toisilleen näkyväksi. Uusia työryhmiä on syntynyt ammattilaisten verkoston tiivistymisen ansiosta, Pirkanmaalla muun muassa säännöllisen ammattitreenauksen ja ammattilaistapaamisten vauhdittamina. Aluekeskustoiminnan ansiosta tanssin ammattilaisten työllistymistilaisuudet ovat merkittävästi lisääntyneet, osatuotantotuet ovat vahvistaneet free-kentän teosten tuottamisolosuhteita niin lisärahoituksen, markkinointituen kuin tilatukien kautta. Tanssin ammattilaisia on muuttanut ja juurtunut alueelle työskentelymahdollisuuksien vähitellen lisäännyttyä. Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen alueella uusia teoksia markkinoidaan keskitetysti, ja yksittäisten tanssintekijöiden näkyvyys on lisääntynyt.
Entäpä tanssin soveltavat hankkeet?
Tanssitaidetta on viety onnistuneesti erilaisiin ympäristöihin, muun muassa Tanssiva tehdaskaupunki – Tampereen taidetanssin historiikin julkaisemisen kautta. Pirkanmaalla Yhteisö tanssii ry:n kanssa on järjestetty esimerkiksi yhdeksän kuukauden mittainen yhteisötanssiohjaajien koulutus yhteistyössä Oriveden Opiston kanssa vuosina 2005–2006 sekä erilaisia koulutustilaisuuksia kuten yhteisötanssin koulutusjaksoja luokanopettajille yhteistyössä TYT:n kanssa. Lisäksi erillisillä kohdeavustuksilla on aluekeskuksen hallinnoimana toteutettu pilottihankkeita muun muassa vammaisryhmien, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja vanhusten parissa. Näiden projektien avulla tanssin vaikutus on ulottunut erilaisiin ympäristöihin ja muille yhteiskunnan osa-alueille.
Onko aluekeskuksesta ollut hyötyä tanssin alan rakenteiden kehittymisessä ja stabiloitumisessa sekä verkostoitumisessa?
Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksesta on syntynyt tanssin alalle toimiva perusrakenne, joka resurssien ja yhteistyön vähitellen kasvaessa voi tukea yhä vahvemmin ja laajemmin tanssikentän toimijoiden työskentelyä ja työllistymistä.
Paljon pientä, suurta ja valtakunnallisella tasolla näkymätöntä on saatu aikaiseksi, ja sen merkitys paikallisella tasolla on ennennäkemättömän suurta. Tanssialan kehittämistyö on hidasta ja uuden synnyttämiselle kestävän pohjan luominen sitäkin hitaampaa. Tämän hetken yleinen taloudellinen tilanne ei tue resurssien vahvistumisen tavoitetta, mutta siitä huolimatta on saatu valtavasti aikaan.
Tanssin kentän sisäinen verkostoituminen ja yhteistyökumppaniverkoston luominen on näistä saavutuksista suurimpia. Yhden viisivuotiskauden aikana tämän pohjan luominen on ollut paljon vapaaehtoistyötäkin vaatinut saavutus eikä enempään olisi voinut näin lyhyessä ajassa venyä. Tanssin kenttä kukoistaa alueellamme laajojen ja toimivien yhteistyöverkostojen ansiosta. Yhteistuotantoja on toteutettu esimerkiksi Pispalan sottiisi / Tanssimania -festivaalin, Jyväskylän kesän, Tampereen flamencoviikon ja Teatteri Telakan sekä Summer Jazz– ja Urjalan Pentinkulman Päivät -tapahtumien kanssa.
Laajempi valtakunnallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on selkeästi seuraavan viisivuotiskauden tavoitteena ja haasteena.
Onko aluekeskuksen avulla kyetty lisäämään tanssitietoisuutta ja millä keinoilla tanssitietoisuutta lisätään?
Tanssitietoisuutta on lisätty järjestämällä erilaisia seminaareja, luentosarjoja, näyttelyjä, yleisökeskusteluja, koulutustilaisuuksia ja tanssityöpajoja. Toimintaa on toteutettu maakuntien alueella laajasti yhteistyössä kuntien kulttuuri- ja sivistystoimien kanssa muun muassa esitysvierailujen, tilausteosten ja eri kohderyhmille suunnattujen työpajojen kanssa. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kuten festivaalien, tapahtumien, oppilaitosten ja lastenkulttuurikeskusten kanssa on muodostunut säännölliseksi. Resursseja yhdistämällä on saatu aikaan monipuolisempia sisältöjä ja voimat yhdistämällä on säästetty kustannuksissa.
Mitkä ovat suurimmat menetykset, jos aluekeskushankkeesta luovutaan?
Luodun verkoston menettäminen olisi surullista. Työtä ja resursseja olisi kulunut valtava määrä hukkaan. Tanssin näkyvyys on lisääntynyt – erityisesti yksittäisten tanssitaiteilijoiden, joiden toimintaa aluekeskus on tukenut.
Minkälaisen aseman aluekeskus on omalla toiminta-alueellaan saavuttanut?
Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksella on vakiintunut asema erityisesti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Hämeessä toiminta on vähitellen vakiintumassa ja vahvistumassa. Alueilla, joissa on vähemmän ammattilaisia, on järjestetty uraauurtavaa opetustyötä, synnytetty uusiakin toimintamuotoja ja organisoitu jo perinteeksi muodostuneita korkeatasoisia tapahtumia. Siitä huolimatta toiminnan tukemisen perusteleminen kaupunkien ja kuntien hallinnoille on ollut aiemman jatkuvan näkyvyyden puuttumisen vuoksi hitaampaa.
Ja lopuksi, mitä annettavaa alueellanne on Suomen tanssikentälle?
Alueellamme on annettavana Suomen tanssikentälle moniääninen, osaava tanssintekijöiden joukko, jolla on hyvä etäisyys pääkaupunkiseudun tanssitaiteen muotivirtauksiin ja tarjonnan keskittymään ja sitä kautta toisenlainen näkökulma tanssin tekemisen mahdollisuuksiin.
Anniina Kumpuniemeä haastatteli Heini Tuoresmäki.
