Esittelyssä tanssin aluekeskukset, osa 2: Zodiak – Uuden tanssin keskus/Tanssin aluekeskus Helsinki.

Tanssin aluekeskuksetTanssin aluekeskukset muodostettiin vuonna 2004 kehittämään tanssitaiteen tilannetta Suomessa. Tanssin aluekeskukset -sarjassa perehdytään jokaiseen aluekeskukseen erikseen. Tällä kertaa sarjassa esitellään Zodiak- Uuden tanssin keskus/Tanssin aluekeskus Helsinki. Aluekeskuksen toiminnasta kertoo Zodiakin toiminnanjohtaja Raija Ojala.


 Raija Ojala, Zodiak

Tanssin aluekeskukset on perustettu parantamaan tanssitaiteen toimintaedellytyksiä, tanssitaiteen sosiaalista ja alueellista saavutettavuutta siellä, missä on jo olemassa olevaa toimintaa sekä toimijoita, ja vastaamaan kunkin alueen erityispiirteisiin – ja tarpeisiin. Mitkä ovat Zodiak – Uuden tanssin keskuksen/Helsingin tanssin aluekeskuksen alueelliset tarpeet ja mihin toiminta alueellisesti sijoittuu, Zodiakin toiminnanjohtaja Raija Ojala?  

Zodiakin asema on haastava niin pääkaupunkiseudulla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Aluekeskuksena Zodiakilla on paljon työsarkaa jo Helsingissäkin sekä ruuhkautuneen taiteilijakunnan suhteen että potentiaaliseen nykytanssiyleisöön nähden suhteessa väestöpohjaan.

60 % tanssitaiteilijakunnasta toimii Helsingissä. Nykytanssin toiminnallinen ja taloudellinen tukirakenne on heikkoa, koulutettua tanssin ammattikuntaa on yhä enemmän ja vakinaista tanssityötä on vähän. Tämä näkyy muun muassa niin, että Zodiakin ohjelmistoon hakevien produktioiden määrä on kasvanut reilun kolmanneksen käsittäen yli 100 vuosittaista tuotantohakemusta. Näistä Zodiak voi tällä hetkellä osatuottaa noin viidesosan.

Alueellisesti Zodiakin esitystoiminta tapahtuu Helsingissä sekä kiertueilla kotimaassa ja ulkomailla. Kotimaisia kiertue-esityksiä Zodiakilla oli viime vuonna 14 eri produktiolla 23 kiertue-esitystä 1597 katsojalle. Zodiakin yleisötyö on laajentunut myös Vantaalle ja Espooseen, missä esimerkiksi tuotanto- ja esitysyhteistyötä on tehty espoolaisen Glims & Gloms -tanssiryhmän kanssa.

Helsingissä aluekeskusesitykset ovat keskittyneet yhä enemmän Kaapelitehtaalle. Muutamien vuosien aikana tanssiesitysten ja muiden esitystaiteiden tarjonnan räjähdysmäinen lisääntyminen Helsingissä on johtanut siihen, että Zodiakin ei ole yhtä helppoa saada esitysperiodeja ja yhteistuotantomahdollisuuksia muissa tanssia esittävissä taloissa, kuten esimerkiksi STOAssa.

Zodiakin kansainvälinen toiminta on tapahtunut kansainvälisen kierrätyksen, esitysvierailujen, yhteistuotantojen, koulutuksen ja yleisötyön puitteissa. Tämän toiminnan arvoina ovat taiteilijakeskeisyys, henkilökohtaiset suhdeverkostot ja syventävä vuorovaikutus. Vuonna 2008 Zodiak organisoi 12 eri teokselle 44 kansainvälistä vierailuesitystä 10 eri maassa ja näillä oli 6 800 katsojaa. Toistaiseksi Zodiak ei ole saanut OPM:ltä vientitukea eikä kansainvälisen toiminnan edistämistukea, vaikka Zodiak on ainoa teatteri- ja tanssitaho Suomessa, jolla on sekä oma kansainvälinen festivaali, ympärivuotista kansainvälistä kiertue- ja vierailutoimintaa, kansainvälisiä yhteistuotantoja että kansainvälistä koulutusta.

Paljonko Zodiakin toiminta muuttui, kun se sai aluekeskuksen tehtävän hoidettavaksi? Mitä se on tarjonnut ja miten se on ollut mahdollisuus? Ja toisaalta, mitä valintoja ja muutoksia se on vaatinut?

Aluekeskuksena Zodiak on jäsentänyt tuotantotoimintaansa uudelleen siten, että se tarjoaisi entistä joustavammat tuotantokehykset ryhmien ja taiteilijoiden erilaisille taiteellisille orientaatioille, tuotantotukitarpeille, yleisösuhteille sekä huomioon ottaisi aluekeskuksen tavoitteet ja velvoitteet. Uusia toiminnallisia elementtejä ja esitysformaatteja on luotu aluekeskusresursseilla tuotannon ja ohjelmiston monipuolistamiseksi sekä yleisön osallistumiskynnyksen madaltamiseksi.

Koska aluekeskusverkosto lisäsi tuotantopainetta ja tuotantohakemusten määrää, oli ryhdyttävä pohtimaan tuotantopoliittisesti taloudellisesti, tilallisesti ja ajallisesti joustavampia ratkaisuja. Tämän pohjalta Zodiak loi vuonna 2006 uudeksi aluekeskustoiminnan muodoksi ja esityskonseptiksi Z-in-motion-esitystapahtuman. Sen lisäksi kehitettiin avoin Mamuska Night Helsinki -taideklubi, monitaiteellinen installaatiotoiminta Galleria Kandela, tanssivideokatselmus Linssin takaa sekä tutkiva, kokeileva ja sosiaalistava koreografiahautomo ja koreografiyhteisö Z-score. Tämä erilaisten toistuvien esitysformaattien ja -konseptien laaja kokonaisuus on edesauttanut yhä useampien tanssitaiteilijoiden osallistumista, sitoutumista ja työllistymistä Zodiakin piirissä varsinaisen kantaesitysohjelmiston ohella.

Zodiak kehittää omaa toimintaansa edelleen aktivoimalla ja sitouttamalla enemmän taitelijakuntaa toimintapiiriinsä ja pyrkii luomaan myös jatkuvampaa yleisösuhdetta Zodiakiin päin. Zodiakin toiminta muotoutuu siis sekä tanssitaiteilijoiden että tanssiyleisön tarpeista.

Aluekeskustoimintaan myönnetyn julkisen tuen avulla Zodiak on vuosittain pyrkinyt kehittämään tuotantotoimintansa sisältöjä, muotoja, volyymejä ja toteuttamaan niin laadukasta, monipuolista ja laajaa ohjelmistoa kuin sen talous-, tila-, henkilökunta-, synergia- ja muiden instrumenttien varassa on mahdollista. Aluekeskuksena Zodiak on pitäytynyt suunnitelluissa yleistavoitteissa ja saavuttanut monipuolisin keinoin vaaditut päämäärät.

Jo olemassa oleva ja toimiva – joskin liian pieni ja riittämättömästi resurssoitu – tuotanto-organisaatio(henkilökunta, harjoitus- ja esitystilat, taiteilija- ja yhteistyöverkostot ja yleisösuhteet) on ollut aluekeskustoiminnan tavoitteiden näkökulmasta mielekäs ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, etenkin taloudellisesti. Vain vähäisellä resurssien lisäyksellä vakinaiseen henkilökuntaan ja harjoitustiloihin on voitu kasvattaa ja monipuolistaa sisältötuotantoa, kehittää toimintatapoja sekä työllistää taiteilijoita merkittävästi että vastaavasti laajentaa yleisö- ja osallistujapintoja.

Mihin Zodiak Uuden tanssin keskuksena ja toisaalta tanssin aluekeskuksena erityisesti panostaa?

Helsingissä tanssin aluekeskustoiminta on suuresti hyötynyt siitä, että se luotiin osaksi Uuden tanssin keskus Zodiakia, koska sillä on takanaan jo lähes kymmenvuotinen kokemus ja asiantuntemus toimimisesta kotimaisena ja kansainvälisenä nykytanssin tuotanto-, esitys- ja tapahtumakeskuksena. Zodiakin toimintatavat ja -funktiot olivat vähin erin kehittyneet ja monipuolistuneet luomaan esimerkkiä koko suomalaiselle tanssin aluekeskusverkostolle ja sen toimintamuodoille.

Täytyy korostaa, että aluekeskuksen toimintaa ei koeta mielekkääksi rajata viestinnällisesti pois Zodiakin toimintakokonaisuudesta, olihan Zodiak jo entuudestaan tunnettu, keskusmainen brändi, jota ei ollut tarkoituksenmukaista hämärtää uudella nimellä. Koska tällainen rajaaminen on lisäksi vaikeaa, on aluekeskusohjelmiston sisäisessä tuotantopolitiikassa päädytty temaattiseen ajatteluun. Zodiakin aluekeskusohjelmiston painopisteet ovat olleet ikäryhmiltään ja tanssimaultaan erilaisten yleisöjen puhuttelemisessa, monimuotoisessa ja monitaiteellisessa teosajattelussa, yhteisöllisyydessä, tanssin sosiaalisten ulottuvuuksien laajentamisessa sekä nuorten koreografien esittelyssä että heidän yleisösuhteidensa rakentamisessa. Näitä temaattisia painopisteitä on pyritty varioimaan vuosittain ohjelmistotarjonnan ja mahdollisimman kiinnostavan ja monipuolisen vuosiohjelmiston vaatimusten mukaan.

Aluekeskuksen puitteissa on tuotettu myös uusintaesityksiä edellisen näytäntökauden ohjelmistolle niiltä osin kuin on riittänyt yleisökiinnostusta ja -kysyntää, ja aluekeskusresursseilla Zodiak tarjoaa muun muassa kaikille tuottamilleen kantaesityksille jälkituotantotukea tekemällä kaikista videotaltioinnit dvd-formaattiin. Teos- ja kausikohtaisia promolevyjä välitetään kotimaiseen ja kansainväliseen käyttöön.

Lisäksi Zodiak on aluekeskusvuosinaan vakiinnuttanut ja systematisoinut ammattilaisille kohdistettavaa koulutustoimintaansa, koska sitä on Suomessa todella vähän. Tavoitteena on ollut korkeatasoinen, ammatillisesti täydentävä sekä syventävää ajattelua että työskentelyä tarjoava intensiivinen kurssitoiminta nykytanssin eri traditioista, tekniikoista ja työmetodeista. Ammattilaisille tarjoama koulutustoiminta tapahtuu tunnettujen kansainvälisten ja kotimaisten tanssitaiteilijoiden ja -pedagogien opetuksessa.

Zodiakilla on myös kotimaisia koreografeja koskeva house koreografi -käytäntö. Sen puitteissa keskus tarjoaa koreografeille työskentelyolosuhteet, joissa heillä on mahdollisuus työskennellä teoskeskeisyyttä pitkäjänteisemmin tai niin halutessaan tehdä taiteellista työtään myös work in progress -periaatteella. Käytännöllä tuetaan jo kokeneempia koreografia kuin nuoria tulokkaita.

Lisäksi Zodiak on taiteilijavaihto-ohjelma HIAP:n (Helsinki International Artist-in-Residence Programme) yksi perustajajäsen ja hallinnoija. Ohjelman puitteissa Zodiakilla on mahdollisuus kutsua vuosittain 1–3 kansainvälistä tanssintekijää työskentelemään Zodiakissa 1–2 kuukautta. Ohjelma tarjoaa ilmaisen asumisen HIAP:n studioissa Kaapelitehtaalla. 

Mielestäni Zodiak on pyrkinyt erittäin kiinnostavilla tavoilla lisäämään tanssitietoisuutta sellaisten ihmisten parissa, joilla ei ole ollut välttämättä yhtään kokemusta tanssista. Zodiak tekee paljon yleisötyötä. Mitä siihen sisältyy?

Yleisötyö on Zodiakin aluekeskustoiminnan tärkeä painopiste. Se onkin edennyt sekä sisällöllisesti että määrällisesti tavoittaen vuosittain runsaasti hyvin heterogeenisiä osallistujia niin kouluissa, eriasteisissa oppilaitoksissa, nuorisotiloissa kuin aikuisten ja senioreiden keskuudessa. Erilaisia yleisötyökursseja ja -tapahtumia järjestetään vuosittain 50–60 ja niissä on 2 500–3 000 osallistujaa. Yleisötyön muodoilla tähdätään tanssin yleisösuhteen aktivoimiseen, herättelemään katsojien tiedostavuutta tanssitaidetta ja Zodiakin esityksiä kohtaan – ja siten myös vaativuutta ja myötäluomisen asennetta passiivisen vastaanottamisen sijaan. Yleisötyön muodot ovat moninaistuneet liiketyöpajoista yhteisötanssiteosten, tanssielokuvien ja kännykkävideoiden tekemiseen, tanssillisiin kielikursseihin ja muihin tanssin käytäntöjen sovellutuksiin oppimisprosesseissa.

Vuonna 2008 Zodiak on aloittanut myös asteittaisen lapsiyleisölle kohdistetun esitys- ja työpajatoiminnan. Se lähtee nykytanssin vahvuuksista pikemmin kuin perinteisestä tanssiteatterista. Syksyllä 2008 käynnistetty Lasten TanssiParkki- toiminta puolestaan mahdollistaa lasten vanhemmille aiempaa helpomman pääsyn nauttimaan Zodiakin aikuisesityksistä viikonloppuisin.

Mitkä ovat aluekeskustoiminnan tämänhetkiset ongelmat ja puutteet?

Aluekeskusvuosien aikana Zodiakin sisältötuotanto ja muu toiminta ovat saavuttaneet sellaisen volyymin ja mittasuhteen, ettei sitä voi enää kasvattaa nykyisestä ilman julkisia lisäresursseja. Taloudelliset, tilalliset, ajalliset ja henkilöstölliset rajat ovat tulleet vastaan.

Zodiakin tähänastisen aluekeskustoiminnan keskeisimmät ja keskenään toisiinsa vaikuttavat perusongelmat ovat julkisen rahoituksen matala yleistaso, joka kumuloituu kaikille toimintasektoreille siten, että olemassa olevaa potentiaalia ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään; tanssin aluekeskustukien harkinnanvaraisuus ja suorituspaine pilottivaiheen aikana, sillä vuosittainen epävarmuus aluekeskustuen määrästä ja vaihtelusta on esteenä nykyistä suunnitelmallisemmalle aluekeskustoiminnalle, ja toisaalta toiminnan määrällinen arviointitapa on ollut omiaan yrittämään kaikin keinoin kaikilla sektoreilla erikoistumisen ja pienen henkilökunnan kustannuksella sekä aluekeskustoiminnan eritteleminen Zodiakin kokonaistoiminnasta, joka on jo luonteeltaan aluekeskusmaista ja sen velvoitteet ja toimintafunktiot täyttävää. VOS-teatterina Zodiak ei voi taloudellisesti ja tilastollisesti osoittaa koko todellista aluekeskustoimintavolyymiään vaarantamatta jo olemassaollutta toimintaansa ja sen perustana olevia, jo aiemmin toteutuneita henkilötyövuosia. Koska aluekeskustuella ei voi kasvattaa VOS-henkilötyövuosia eikä aluekeskustoiminnan haluta niitä myöskään vähentävän, aluekeskuksen toiminta- ja talousvolyymi on suunniteltava ja budjetoitava vuosittain niin, ettei näin tapahdu.

Edellisistä johtuvia puutteita ovat vakinaisen henkilökunnan pienuus suhteessa tuotanto- ja esitysmäärään; aluekeskustoiminnan mukanaan tuoma toimintavolyymin kasvu on lisännyt kaikkien vakinaisten henkilöiden (7,5 htv) työmäärää, vaikka laskennallisesti aluekeskuksen palkkakirjanpidossa näistä kulkee vain vajaa kaksi, ja muut tekevät aluekeskustyötä Zodiakin muun työn ohessa; produktiokohtaisesti kiinnitettyjen taiteilijoiden lyhyet työsuhteet sekä toisen, isomman esitystilan puute.

Esitystilaongelma paitsi rajoittaa tuotantomäärän lisäämistä nykyisestä (nykyisin keskimäärin 2 ensi-iltaperiodia kuukaudessa), vaikeuttaa erityisesti suurempien produktioiden, kansainvälisten vierailujen ja festivaalien tuottamista sekä niiden taloudellista tuottavuutta. Esteettiseltä ja tanssi-ilmaisulliselta näkökannalta Zodiak on joutunut viime vuosina tekemään säälimättömiä ja kestämättömiäkin ratkaisuja sullomalla volyymiltään ja tanssijamäärältään liian suuria produktioita omaan pieneen esitystilaan Kaapelitehtaalla. Toisaalta kentältä tulevan kovan tuotantopaineen alla Zodiakin näyttämö on viritetty niin tiuhaan esityskäyttöön, että se ei enää takaa riittävän pitkiä rakennusaikoja ja esitysperiodeja. Toisen, isomman esitystilan saaminen edes periodisesti käyttöön aktiivikuukausina on muodostunut Zodiakin esitystoiminnan kehittämisen kohtalonkysymykseksi.

Mitä ajatuksia nousee toiminnan kehittämisestä?

Ongelmista ja puutteista huolimatta Zodiak kokee tanssin aluekeskusverkostossa mukana olemisen niin valtakunnallisen kuin erityisesti Helsingin tanssitilanteen kannalta välttämättömäksi, tarkoituksenmukaiseksi ja toiminnallisesti motivoivaksi. Nykyisen kokemuksen pohjalta Zodiak on valmis edelleen kehittämään aluekeskustoimintaansa, joskin edellyttäen siihen parempaa tukitasoa. Muussa tapauksessa Zodiakin on pakko priorisoida toimintamuotojaan aluekeskuksena keskittyen ja erikoistuen muutamiin osa-alueisiin, mikä heijastuisi sekä ohjelmatarjonnan, taiteilijoiden työtilaisuuksien että yleisötilaisuuksien supistumiseen .

Pienellä vakinaisen henkilökunnan lisäyksellä ja sen myötä vastuualueiden uudelleenorganisoinnilla Zodiak voi luoda organisaationsa sisään nykyistä suunnitelmallisemman ja toimivamman aluekeskustiimin. Nyt yhden tuottajan vastuulla on Zodiakin laajamittaisen perusohjelmiston ohessa aluekeskustoiminnan tuotantotehtävät sekä koti- ja kansainvälisten kiertue-esitysten ja festivaalien organisointi. Jo aluekeskusproduktioiden, samoin kuin vierailu- ja kiertuetoiminnan tehtävissä riittäisi työtä erilliselle aluekeskustuottajalle. Samoin yksi tiedottaja vastaa sekä viestinnästä että markkinoinnista, kun parinkymmenen esitysperiodin myynti ja markkinointi vaatisi ehdottomasti omaa toimijaa.

Zodiakin aluekeskustoiminnan edelleen kehittämiseksi, esitysten taiteellisen tason turvaamiseksi, esitysperiodien pidentämiseksi ja vierailuesitysten mahdollistamiseksi Kaapelitehtaan Pannuhallin vuokraaminen toiseksi, isommaksi esitystilaksi 2–3 kuukaudeksi vuodessa olisi välttämätön ratkaisu Tanssin taloa odoteltaessa.

Vaikka sataprosenttinen tuotantotapa ei olekaan lähtökohtana, tanssitaiteilijat ansaitsevat Zodiakissakin nykyistä pidemmät työsuhteet, ja siten paremman palkkatason koko tuotantoprosessin ajalta. Nykyisin, kilpailun apurahoista kiristyttyä on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, että produktio saa tarvittavan määrän muuta avustusta ja apurahoitusta, jotta se riittäisi välttämättömiin lisäpalkkoihin ja Zodiakin takaaman produktiopalkan jatkeeksi. Työsuhteiden pidentäminen 2 kuukauteen vastaisi paremmin sekä harjoitus- että esitysajan todellista kestoa.

Tanssin kohdalla Uudenmaan lääniä ei voi verrata tuotannollisesti muihin lääneihin ja niiden tarpeisiin. Siksi tanssin toiminta- ja tuotantotilanteen kannalta ajatus yhteistyön hallinnollis-taloudellisesta tiivistämisestä muiden taidealojen aluekeskusten kanssa ei ole täällä olennainen eikä tarkoituksenmukainen. Tanssi itsessäänhän on jo olemukseltaan monitaiteellista. Tanssiteoksia luotaessa ja tuotettaessa ollaan jatkuvassa, vuorovaikutuksessa audio-visuaalisten ja mediataiteiden kanssa tanssin esitysmuotojen ja -formaattien tasolla. Synergiahakuisuutensa vuoksi Zodiak onkin luonteeltaan enemmän toimintaverkosto kuin teatteri, talo tai paikka. Zodiak on tehnyt yhteistyötä Taikalamppu-lastenkulttuuriverkostoon kuuluvien Annantalon taidekeskuksen ja Vantaan kulttuuripalvelujen kanssa. Tätä yhteistyötä jatketaan mielellään eri toimijoiden omista sisällöllisistä toimintatavoitteista lähtien, kuten tähänkin saakka.

Tanssin tasapainoinen alueellinen kehittäminen – niin infrastruktuurin rakentamisen, tanssitaitelijoiden työllistämisen kuin tanssin saavutettavuuden näkökulmasta – tarvitsee omaa valtakunnallista kokonaisstrategiaa (jota ollaankin parhaillaan valmistelemassa) ja sen tavoitteellista toteuttamista. Tanssin aluekeskusverkosto on rakenteiltaan ja strategioiltaan vielä 5 pilottivuoden (2004–2009) jälkeen niin hajanainen ja heiveröinen, että sen tulisi voida kehittyä OPM:n päärahoituksella ja ohjauksella omana rakenteenaan ja verkostonaan vielä vuoden 2009 jälkeenkin.

Haastattelijana toimi Heini Tuoresmäki.