Balettikilpailuiden toinen kierros starttasi lauantai-iltana Kansallisoopperan Alminsalissa. Vuorossa olivat modernit kilpailunumerot ja tyylilajien kirjo laajaa.
Tarjolla oli perinteisiä koomisia numeroita, varman päälle tehtyjä sooloja, ja joukossa myös muutamia helmiä. Musiikkia oli laidasta laitaan, klassisesta musiikista äänimaisemaan ja elokuvamusiikkiin. Tekniikat vaihtelivat neoklassisesta showtanssin kaltaisen baletin kautta nykytanssiin.
Hienoimpia hetkiä oli kun musiikki ja liike nivoutuivat yhdeksi, eikä yksi voinut olla ilman toista. Mutta nämä hetket olivat harvassa. Toiselle kierrokselle pääsi yhteensä 44 tanssijaa, joista ensimmäisessä illassa esiintyi puolet. Tanssijoiden tuli esittää joko soolo tai duetto, kestoltaan 3-5 minuuttia, joka sisältäisi uusia liikkeellisiä elementtejä. Koreografiantulee olla tehty vuoden 2000 jälkeen, myös koreografiat kilpailevat palkintosijoista.
Kaksi ensimmäistä helmeä
Juniorisarja oli varsin tasainen, jopa tasapaksu, kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Näistä ensimmäisenä mainittakoon Italiaa edustava Francesco GabrieleFrola, joka oli valinnut numerokseen Francesco Frolan koreografian Manificat . Hän esitti tämän ei-kilpailevan parinsa LorenzoEccherin kanssa. Kahden miehen duetot eivät ole sitä perinteisintä kilpailuohjelmistoa, mutta koreografia kantoi.
Koko illan suurimmaksi suosikikseni nousi kiinalainen Jinchang Gu. Hänen esittämänsä koreografia My First Modern Dance kirvoitti bravo- huutoja katsomosta. Suoritus oli yksinkertaisuudessaan tyylikäs. Koreografi Tisa Zhang olit sitonut kokonaisuuden nykytanssin peruselementiikkaa, jossa tanssija kuitenkin pääsi loistamaan monipuolisella tekniikallaan, sisäistetyllä ilmaisullaan, yllättäen räjähtävillä hypyillä, pirueteilla, sekä hallitun huojuvalla viimeisellä tasapainolla, joka jäi jatkumaan kun valo himmeni näyttämöltä. Kokonaisuus oli pysäyttävä.
Senioreissa jälleen vahvoja duettoja
Toinen puoliaika oli varattu senioreille. Tason nousu oli huomattava, vaikka tätäkin osaa kilpailusta leimasi tietynlainen tasapaksuus. Romanialaisen Andrei Cozlacin esittämä Kinsun Chanin koreografia Loop oli ilmava ja helppoa katsottavaa, kuten myös venäläisen Yulia Tikan ei-kilpailevan partnerinsa kanssa esittämä The Beginning .
Eniten yleisöä huudattivat (ja lattiaa tömisyttivät) filippiiniläiset Candice Adea ja Jean Marc Cordero koreografialla Evacuation. Tanssijoiden liike oli jatkuvaa, koreografiaan oli piilotettu nykytanssin sekä baletin liikekieltä ja vielä lisäksi Kaukoidän omaa kulttuuria. Nykybaletin rikkaus on sen monimuotoisuus ja tässä koreografiassa se pääsi näiden kahden tanssijan virtuositeetilla oikeuksiinsa. Hetkittäin tanssijat muistuttivat jumalpatsaita, seuraavalla he olivat musiikkiin liikkuvia vartaloita ja koko ajan heistä loisti nautinto. Vaikuttavaa katsottavaa.
Suomalaiset Piia Sundqvist ja Emmi Pennanen olivat valitettavasti altavastaajina. Heistä Pennanen onnistui paremmin duetossaan EmrecanTanisin kanssa, vaikka koreografiaa vaivasikin hetkittäinen eriaikaisuus.
Illan päätti Aoi Anrakun, Japani, soolo Critter. Maurice Ravelin Jousikonserttoon tehty koreografia oli yksi illan parhaimmista, vaikka tanssija hetkittäinliiaksi kiirehtikin.
Välierät jatkuvat tänä iltana Alminsalissa ja vuorossa on lisää mielenkiintoista katsottavaa.
Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström
FM, tanssija-koreografi, tanssintutkija
