Heini Tuoresmäki: Odotukseni täyttyivät nähdessäni Tommi Kitin koreografian ja lauluyhtye Rajattoman yhteisteoksen, joka edusti taitoa ja tekniikkaa puhtaimmillaan.
Du-Dun-Duu
Koreografia: Tommi Kitti
Sävellys: Timo Alakotila, Jussi Chydenius, Kaj Chydenius, Soila Sariola, Essi Wuorela
Laulujen sanat: Kirsi Kunnas, Trad. Jacopone Da Todi/Aale Tynni
Valosuunnittelu: Janne Teivainen
Äänitekniikka: Ilkka Herkman
Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso- Anttila
Pukujen ompelu: Tiina Pollari
Lavastus: Ari Kitti, Tommi Kitti , Karoliina Koiso- Anttila
Tanssijat: Tommi Kitti, Unna Kitti, Pekka Louhio, Janne Marja- aho, Mammu Rankanen, Vera Tegelman, Inka Tiitinen (7., 8 ja 11.11), Eero Vesterinen, Liisa Ylä – Outinen (10.11)
Musiikki: Lauluyhtye Rajaton: Jussi Chydenius, Hannu Lepola, Virpi Moskari, Ahti Paunu, Soila Sariola, Essi Wuorela
Graafinen suunnittelu ja valokuvaus: Marko Mäkinen
Tuotanto: Riemu ry/Satu Immonen, Zodiak- Uuden tanssin keskus
Yhteistyössä Helsingin juhlaviikot
Kantaesitys 22.8. 2006 Alminsalissa
Tanssin ja laulun symbioosi
Tommi Kitin Du-Dun-Duu uudelleen esitettynä Stoassa. Esitys sai ennakkonsa Helsingin Juhlaviikoilla vuonna 2006, joka myytiin silloin loppuun, ja sai nyt yleisön pyynnöstä uusintansa ’Liikkeellä marraskuussa’ – festivaalin aikana. Odotukseni täyttyivät nähdessäni Tommi Kitin koreografian ja lauluyhtye Rajattoman yhteisteoksen, joka edusti taitoa ja tekniikkaa puhtaimmillaan. Tämä ’täytti’ katsojakokemukseni tällä kertaa. Puhdassointuinen laulu korvissani keskityin tanssijoiden ilmavaan ja virtaavaan liikkeeseen. Jos esityksestä etsii jotakin kritisoitavaa, voisi sanoa, että tyylipuhtaasta esityksestä ei saavuttanut sen sanomaa tai tarkoitusta. Toisaalta en tiedä, onko esityksen syvimpien merkitysten etsiminen aina välttämätöntä, jos oikeasti vain riittää se, mitä kuulee ja näkee.
Esityksen lopussa havahduin siihen, olisiko minun pitänyt nähdä aikaisemmin joitakin merkkejä lopun tapahtumista, koska se oli aika hämmentävä ja odottamaton. Esiintyjät kokoontuivat viinilasillisten ääreen pöytään, johon heijastettiin kuva ’Viimeisestä ehtoollisesta’. Tämän jälkeen esitettiin vielä kuva Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Ensimmäinen tulkintani tilanteesta oli, että ehkä esiintyjät saatiin vain samaan pöytään juuri viimeisellä hetkellä, ennen esityksen loppumista. Tämä olisi ollut perusteltu tarve, koska tanssijoiden ja muusikoiden väliltä ei juurikaan välittynyt erityisesti yhteistä ja jaettua läsnäoloa. Pöydästä kuitenkin puuttui pari esiintyjää, jotta saatiin oikea luku Jeesuksen opetuslapsista, eikä se silloin tukenut tulkintaani. Lauluyhtye Rajaton vei aika suuren osan lavaenergiasta. Luulen, että siihen vaikutti se, että he ovat tiivis ja pitkään yhdessä työskennellyt ryhmä, mitä tanssijat eivät taas olleet. Toisaalta Rajaton suosittuna ja menestyneenä yhtyeenä vaatii itselleen myös riittävän huomion. Tanssijoiden kokoonpano oli vaihtunut sitten Juhlaviikoista. Tanssijoissa mukana oli uusia tulokkaita, jotka ovat muutamien vuosien aikana hioituneet helmiksi. Tommi Kitti esitti toisen puoliajan alussa itse soolon, joka oli tyyliltään muusta liikekielestä eroavaa. Samaan aikaan Rajaton esitti laulunsa ’Kaipaava’ . Tämä hetki oli erilainen, ja nousi itsenään esille muusta esityksestä jättäen katsojaan esteettisyydessään kylmät väreet. Katsojakunta oli erilainen verrattuna ’tavalliseen’ nykytanssin katsojiin. Luulen, että syynä oli lauluyhtye Rajaton, jolla on oma katsojakuntansa. Hyvää oli, että erilaiset ihmiset saatiin yhden esityksen äärelle. Yhdessä tai erillään tanssijat ja muusikot loivat loistavan esityksen. Mahtavaa oli, ettei tarvinnut etsiä virikkeitä ja katsojakokemusta muusta kuin taidokkaasta tannsimisesta ja laulamisesta.
Heini Tuoresmäki
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston opiskelija, ja opiskellut siellä pääasiassa
viestintätieteellisiä ja kulttuurintutkimukseen liittyviä aineita. Tanssi ja
kirjoittaminen ovat hänelle tärkeitä, ja siitä hän saa innoituksen toimia niiden
asioiden parissa.
