Anne Raudaskoski – Merivettä
Niina Viitamäen esittämä tanssiperformanssi paljasti hippusen suomalaisen luonteen kiteytymää Suomenlinnan kesäisessä illassa.
Kuva: Mikko Hänninen
Diana
Tanssiperformanssi Suomenlinnassa
6.–10.7.2005
Koreografia & konsepti: Joona Halonen
Tanssi: Niina Viitamäki
Merivettä ja vahvaa asennetta
Kiven takaa ilmestyy punainen kumipatja. Tanssija sukeltaa veteen ja ui rantaan patja köytettynä itseensä. Liukas kivikko tekee rantautumisesta työlästä, mutta rantaan tullaan kun kerta niin on päätetty.
Tämän jälkeen tehdään asiat tärkeysjärjestyksessä: pistetään ooppera soimaan, muovipussissa kuljetetut kalat kuivumaan ja lopulta kuoriudutaan myös omista vaatteista.
Esityksen toinen osa tapahtuu hieman ylempänä olevalla suihkutasanteella. Matkalaukkustereoista pauhaa Nancy Sinatran Bang Bang tanssijan tanssiessa suihkun alla. Päättäväinen ja aksentoitu liikekieli tuo minulle katsojana mieleen halun puhdistautua muustakin kuin merivedestä. Tunnelma huokuu tarpeesta ja kyvystä olla oman elämänsä kapteeni, mutta toisaalta siinä on jotain lempeän toteavaa, oman historian, ehkä virheidenkin läpikäymistä. Kieltämättä musiikin sanat (”…baby you shot me down…”) vaikuttavat vahvasti oman ajatuksen suuntaan.
Tanssiperformanssina mainostettu teos on Joona Halosen käsialaa. Esityksessä oli vahvan asenteen otetta ja jotain ei-anteeksi-pyytelevää, mistä pidin kovasti. Katsomishetkellä en filosofoinut pyykkinarulla olevien kalojen merkitystä ollenkaan, vasta myöhemmin illalla katsomiskokemuksen jälkimainingit toivat mukanaan ajatuksia ja merkityksiä näkemilleni asioille. Väistämättä teoksia – niin kuin tätäkin – katsoo aina oman sen hetkisen ymmärryksen ja elämäntilanteen läpi. Minulle teos paljasti hippusen suomalaisen luonteen kiteytymää Suomenlinnan kesäisessä illassa.
Nina Viitamäki on Dianan verevä esiintyjä. Hänellä on suorasukainen ja avonainen tapa olla ja liikkua. Teos oli kuin mittatilaustyönä tehty juuri hänelle.
Anne Raudaskoski
Kirjoittaja on Helsingissä asuva freelance-tanssija.