Mikä ihme on kollektiivista haaveilua(kin) harjoittava Pois poteroista -liike?
Pois poteroista -liike ei esittäydy valmiina yhtiönä, yhteenliittymänä, rautalangasta väännettynä verkostona, joka on syntyjään täydellinen.
Taiteellisen johtajan tunnustus – ajatuksia festivaalin kuratoinnista
Keväällä 2017 olin juuri aloittanut Höyhentämö-teatteriyhdistyksen yhtenä taiteellisista vastaavista ja suunnittelin ensimmäistä Festival of Instant Choreography -festivaalia.
Interview of Marcela Levi and Lucia Russo
Anne Naukkarinen interviewed Marcela Levi and Lucia Russo. In October 2017 Anne did her working practice participating in Marcela’s and Lucia’s working in Rio de Janeiro, after which she made
Kosketuksia venäläiseen nykytanssikenttään
Olin mukana Tanssin tiedotuskeskuksen järjestämällä opintomatkalla, minkä tarkoituksena oli antaa kattava katsaus venäläiseen nykytanssiin. Opintomatkan kohteena oli Venäjän neljänneksi suurin kaupunki, Jekaterinburg, jossa osallistuin seitsemän päivää kestäneeseen Na Grani -festivaalin
Esitysliike-seminaarissa kirjoitettua
Alla on kokoelma Esitysliike-seminaarissa 8.-9.4.2017 kirjoitetusta. Osa teksteistä on syntynyt kirjoitusharjoituksista,
Teokset unelmoinnin paikkoina
Taiteilijan tehtävä on unelmoida, muistuttaa unelmoimisen tärkeydestä, ajatella ja kokeilla asioita toisin.
Ajatuksia buton ääreltä Motimaru Dance Companyn työpajasta
Vierailen osallistujana Motoya Kondon ja Tiziana Longon vetämässä Motimaru Dance Companyn Form of Soul -työpajassa Barker-teatterilla joulukuun alussa. He ovat tulleet vierailulle Turkuun Maria Korpi-Anttilan kutsumana. Osallistun kolmipäiväisen työpajan viimeiseen
Nykytaiteen jälkeen? – After Contemporary #3
Paneudun tässä kirjoituksessa kahteen 18.-20.9.2015 järjestetyn After Contemporary #3 -festivaaliviikonlopun lävistäneeseen teemaan; Blaue Fraun ja Sonya Lindforsin tekemiin keskustelunavauksiin nykyesityskentän ilmiöistä sekä kysymykseen siitä, mitä “after contemporary” on.
Aikalaisuudesta
”Me keksimme onnen”, viimeiset ihmiset sanovat… *** Syyskuussa Liisa Pentti +Co:n koordinoiman After Contemporary #3 -tapahtuman keskeisenä kysymyksenä oli, onko nykytanssin jälkeistä aikaa olemassa?
Yksin Sateessa 2015: Joensuun taiteellisessa taitekohdassa
Joensuun sateisessa perjantai-illassa nähtiin kaksi teosta: toinen keskustan julkisissa tiloissa ja toinen kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ne tuottivat erikoisia kokemuksia taiteen ja paikallisuuden suhteesta.
Tanssipedagogiikka: liikkeessä kohti tulevaa
Tanssipedagogiikan koulutus ja tutkimus kehittyy maassamme hitaasti, mutta varmasti. Teatterikorkeakoulussa on koulutettu tanssinopettajia kohta 20 vuoden ajan. Suunnilleen yhtä kauan on harjoittu ja edistetty alan jatkotutkintokoulutusta ja tutkimusta. Niin maisteri-
#guggenheim #tanssintalo #missä #taide
Jos minulta nyt kysyttäisiin sanoisin heti, että kannatan Tanssin talo –projektia. Sanoisin näin ilman sen suurempia pohdintoja ja tuntematta lainkaan prosessin yksityiskohtia. Veikkaan, että minun olisi parempi pitää suu hetken