Avajaiset: Lentoon (Aaltokoski) Täydenkuun Tanssit 2009

Kahdeksannentoista kerran järjestettävän Pyhäjärven tanssifestivaalin avajaistähtinä loistivat nuoret Alpo Aaltokosken koreografiassa Lentoon.

 



Lentoon Taiteilija ja nuori-idea Pyhäjärven kesässä

Koreografia: Alpo Aaltokoski
Tanssi: Riina Hautakangas, Päivi Laukkanen, Johanna Lomu, Noora Oertel, Tiina Pistemaa, Edla Puoskari, Jenni Vesterinen ja Arttu Wäänänen
Musiikki: Andrey Dergatchev, The Return
Visualisointi: Marketta Viitala ja Askelia Jokivarsilla -tiimi


 

Nuoret avasivat onnistuneesti Täydenkuun Tanssit -festivaalin

Otetaan kahdeksan nuorta ja tanssin kokenut konkari. Laitetaan yhteen, sekoitetaan, hiotaan ja viimeistellään. Asetetaan esille:

Keskuskoulun liikuntasaliin on rajattu suurehko neliö valkoisilla tanssimatoilla. Jokaisessa nurkassa on kimppu pitkiä, sinne tänne sojottavia horsmankukkia. Tanssijolla on pääosin valkoiset vaatteet, joillakin niissä on mukana myös kirkasta vaaleaa turkoosia.

Aluksi nuoret liikkuvat yhdessä aaltoilevana ihmismassana, kukin tehden omaa liikesarjaa muiden ympäröimänä. Teos loppuu tanssijoiden liikkuessa nauhana neliön reunoja pitkin. Jokainen tekee yhdellä sivulla liikesarjan. Tanssijoiden nauha liikkuu kierros kierrokselta yhä nopeammin.

Teoksessa on myös sooloja ja duettoja, joissa tanssijat antautuvat liikkeen vietäviksi. Pidin siitä, että muut tanssijat seuraavat sooloa tai duettoa sivummalta yhtenä ryhmänä. Se muistuttaa, että he kaikki kuuluvat joukkoon. Muu ryhmä tukee yksittäistä tanssijaa hiljaisella läsnäolollaan.

Lopputulos?

Koskettava, keskittynyt, soljuva ja kokonainen taidetanssiteos.

Teoksen nuoret tanssijat tulevat Pyhäjärveltä, Oulaisista, Kalajoelta, Kajaanista ja Haapajärveltä. Heistä osa suorittaa tanssin ammatillisia opintoja, osa niihin valmistavia opintoja. Mukana on muutama aktiiviharrastaja sekä kaksi jo ammattiin valmistunutta tanssijaa. Ja niin – mukana on yksi poikakin.

Avajaisissa esiintyminen on iso näytönpaikka. Nuoret suhtautuvat tilanteeseen kuin ammattilaiset ainakin: jännitystä tai hermostuneisuutta ei näy ainakaan päälle päin, vaikka katsomo on täynnä tuttuja, perhettä, sukulaisia, kavereita ja muuta tanssiyleisöä, joka hädin tuskin mahtuu kokonaisuudessaan sisään saliin.

Projekti on toteutettu Opetusministeriön taiteilija ja nuori-idea -apurahan avulla ja lähtökohtana on ollutkin luoda tanssiteos yhdessä nuorten kanssa. Koreografina toiminut Alpo Aaltokoski kirjoittaa festivaaliohjelmassa, että nuoret ovat siksi olleet hänelle teoksen ja tekemisen lähtökohtana. Teoksen liikemateriaali on suurelta osin nuorten tuottamaa.

Taiteilija ja nuori-idea -projektin kaltaisissa hankkeissa tärkeintä ei ole lopputulos vaan prosessi, joka sitä edeltää. Tarkoituksena ei ole katsoa, kuka on hyvä tai paras, tai missä menee vikaan. Silti on erittäin ilahduttavaa, että Aaltokosken vetämän teosprojektin tuotos on eheä ja hieno. Esityksen loputtua Aaltokoski rientää nuorista ylpeänä kumartamaan heidän rinnalleen, ehkä hieman liikuttuneena, muotoillen huulillaan sanan “mahtavaa!”.

Ennen avajaisesitystä yleisön johdatteli saliin sisälle Elina Pirinen pienen ryhmänsä kanssa tulevan ensi-ilta teoksen hengessä. Festivaalin avajaispuheen piti kolmivuotisen taiteellisen johtajuuden kautensa päättävä Harri Kuorelahti. Hän totesi aika osuvasti, että Pyhäjärvellä on oma ainutlaatuinen tunnelmansa, eikä sama esitys muualla nähtynä ole vastaava kokemus. Tämä tunnelma on se jokin, mikä pitää Pyhäjärven ihmettä yllä.

Kuorelahden mukaan Pyhäjärven ihme elää yleisön tuoman vuorovaikutuksen ansiosta – ja yleisölle tarjotaankin paljon mahdollisuuksia tavata taiteilijoita, kuulla ja keskustella esityksistä. Tänä vuonna lehdistötilaisuudet ovat kaikelle yleisölle avoimia ja esitysten jälkeen on mahdolllisuus yleisökeskusteluun tekijöiden kanssa. Lisäksi keskiviikko- ja torstai-iltapäivinä järjestetään tanssintutkija Tiina Suhosen johtamat keskustelut nykytanssista.

Karoliina Korpilahti

FM, Liikekieli.comin päätoimittaja