Tanssin talo -hanke etenee hitaasti, mutta varmasti. Syyskuun alussa valmistunut taustakartoitus antaa selkeän suunnan hankkeelle. Itse rakennusta saadaan kuitenkin vielä odottaa.

AJANKOHTAISTA TANSSIN TALOSTA

Henkinen talo valmiiksi ennen fyysistä.

Tanssin talo ry:n projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki esitteli Tanssin talo -hankkeen tämän hetkistä tilannetta infotilaisuudessa 5.10.2011 Teatterikulmassa. Nyt valmistunut Tanssin talon taustakartoitus lupailee hyvää suuntaa hankkeelle. Keväällä 2011 Suomen Kulttuurirahaston tuella ja Pink Eminencen toteuttaman kartoituksen tuloksena on saatu tietoa Tanssin talon tilatarpeesta, käyttötarkoituksesta, toimijoista, asiakkuuksista, organisaatiomallista ja merkityksestä tanssitaiteelle. Kartoitus toteutettiin verkkokyselynä, johon vastasi lähes 100 tanssi- ja kulttuurialan toimijaa. Sen lisäksi tehtiin henkilöhaastatteluita noin 70 tanssialan, yksityisen sektorin ja julkishallinnon sekä potenttiaalisen käyttäjän, yhteistyökumppanin, asiantuntijan tai rahoitustahon edustajan kanssa.

Peltomäen mukaan Suomen hankkeen kannalta vaikuttaa vihdoin siltä, että myös tanssin kentän toimijat ovat sitoutuneita talon perustamiseen ja sen nähdään kokonaisuudessaan edistävän kentän oloja. Kartoituksen lisäksi Tanssin talo ry on tutustunut Helsingin aluekehitykseen ja benchmarkannut kansainvälistä verkostoa ja hyviä käytäntöjä. Ulkomaisten vastaavien talojen, kuten Melkweg Amsterdamissa ja Maison de la Danse Lyonissa, benchmarkkausta jatketaan, koska toimintasuunnitelman kannalta on olennaista hahmottaa talojen kehityskaarta ja sitä, mitä piilovaikutuksia niillä on ollut ympäristöönsä.

Tärkeinpänä infotilaisuudessa korostuikin selkeän ja realistisen Tanssin talon toimintakonseptin luominen ennen kuin itse rakennuksen peruskiveä isketään maahan. Se, mitä talossa tullaan tekemään, ketkä siellä toimii ja käy, määrittää talolle parhaan sijainnin ja koon. Tilan ja henkilöstön tulee siis palvella toimintaa eikä toisin päin. Kartoituksen perusteella Tanssin talolle on kiinnostusta tanssitoimijoiden ulkopuolellakin, joten selkeä toimintakonsepti on olennainen myös mahdollisille yhteistyökumppaneille ja rahoittajille.

Kartoituksessa hahmotetaan raameja toimintakonseptille. Tanssin talon taustaorganisaatioksi todetaan parhaana ”yleishyödyllinen” osakeyhtiö. Talo tarvitsee ei-kaupallisen ohjelmiston ja lippujen kohtuullisten hintojen varmistamiseksi julkista tukea, mutta omiin tuottoihinkin pyritään. Mahdolliset tuotot kohdistetaan talon sisältöjen ja toiminnan kehittämiseen. Talon organisaatio on tarkoitus pitää kevyenä: työparina taiteellinen johtaja ja talousjohtaja sekä osaavaa teknistä ja markkinointihenkilöstöä. Taloon ei perusteta omaa tanssiryhmää tuottamaan taiteellista ohjelmistoa, vaan ohjelmisto ostetaan ja osatuotetaan jo Suomessa olemassa olevilta ryhmiltä. Toimintakonseptin ja sisällön kehittämisessä keskeisenä on ajatus tanssin alaa monipuolisesti edistävästä toiminta- ja tapahtumakeskuksesta.

Niin kartoituksessa kuin infotilaisuudessakin korostui, että taloon halutaan monialaisesti eri toimijoita. Tätä pidetään tärkeänä jo poikkitaiteellisen verkottumisen kannalta, mikä on ominaista tanssille taidemuotonakin. Täten talon tulee tukea taiteen ja kulttuurin monimuotoisuutta. Sitä kautta talosta kehittyy mielenkiintoinen toimintakeskus. Tanssin talo halutaan nähdä ”kansallisena inspiroijana ja verkoston kutojana”, tanssitoimijoiden valtakunnallisena kokoajana, joka kotimaiselta tanssilta on puuttunut. Toimintaan sisältyy näin muutakin kuin pelkkiä esityksiä. Tanssin soveltavien muotojen kautta toiminta on mahdollista kytkeä kaupungin kulttuuri- ja hyvinvointipalveluihin. Toimintakonseptissa tulee siis ottaa huomioon, mitä Tanssin talo tarjoaa Helsingille ja miten se edistää Helsingin houkuttelevuutta tapahtuma- ja elämyskaupunkina.

Kartoitus antaa hyvät lähtökohdat kiinnostaville visioille Tanssin talosta, joka on avoin, helposti lähestyttävä ja verkottunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaikuttaa siltä, että hankkeen kypsyminen niin tanssialan toimijoiden kuin kunnallishallinnon päättäjienkin mielissä on vaatinut viimeiset kymmenen vuotta. Peltomäen mukaan kaupungin puolella on selvästi tapahtunut asennemuutos. Tietoisuus ja kiinnostus hanketta kohtaan on kasvanut. Tanssin talo nähdään tarpeellisena, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa hankkeen kanssa halutaan edetä realiteetit mielessä pitäen.

On talo sitten uudisrakennus tai vanhasta remontoitu, tuleva vuokranantaja haluaa varman vuokralaisen. Hyvän toimintakonseptin lisäksi tämä edellyttää tanssitoimijoiden sitoutumista hankeeseen. Seuraava konkreettinen vaihe onkin aiesopimuksien kerääminen mahdollisimman monelta toimijalta. Vaikka kartoituksen perusteella talohankkeeseen on saatu suuntaa ja siinä päästään eteenpäin, niin innokkaimpia tilaisuudessa toppuuteltiin. Kartoituksen peruteella ei tehdä päätöksiä siitä, mihin talo tulee vaan lähinnä se osoittaa, että tällaisten hankkeiden toteutuminen vie aikaa. Siihen, että talo on oikeasti pystyssä saattaa vielä hyvin mennä viidestä kymmeneen vuotta. Tanssin talon kohdalla ei haluta toistaa aiempien taideinstituutioiden virheitä, joten fyysistä taloa ei lähdetä rakentamaan ennen kuin henkinen talo on tarpeeksi vahvoilla perustuksilla.

Saara Moisio

Kirjoittaja on esittävästä taiteesta ja kulttuuripolitiikasta kiinnostunut taidehallinnon opiskelija.