Keskeneräisyyden avaaminen. Nähdyksi tuleminen.

Kyseiset ajatukset olivat osaltaan lähtökohtia ryhtyä dokumentoimaan Zodiakissa maaliskuussa nähtävää Joona Halosen koreografiaa ’Whispering Cosmos’, jonka tanssivat Satu Elovaara, Mirva Mäkinen, Sakari Saikkonen ja Reija Wäre. Dokumentoinnin alkaessa lähtökohtaiset ajatukset muuttuivatkin sitten tärkeiksi suuntaviivoiksi ja osallisiksi sisällöllisiin ratkaisuihin.

Keskeneräisyyden avaaminen. Nähdyksi tuleminen.

Kyseiset ajatukset olivat osaltaan lähtökohtia ryhtyä dokumentoimaan Zodiakissa maaliskuussa nähtävää Joona Halosen koreografiaa ’Whispering Cosmos’, jonka tanssivat Satu Elovaara, Mirva Mäkinen, Sakari Saikkonen ja Reija Wäre. Dokumentoinnin alkaessa lähtökohtaiset ajatukset muuttuivatkin sitten tärkeiksi suuntaviivoiksi ja osallisiksi sisällöllisiin ratkaisuihin.

Tarkoitus on näyttää tanssijoiden ja koreografin työtä mitään lisäämättä, hienostelematta ja ehostamatta. Siksi on valittu dokumentoinnin keino, joka itsessään tukee tarkoitusta hyvin. On kiinnostavaa havainnoida sitä, miten asiat syntyvät kokeilun, toiston ja tyytymättömyyden kautta. Mielenkiintoista on myös havainnoida työprosessia ulkopuolelta, projektia, josta on tarkoitus synnyttää esitys, ja joka tähtää ainakin jollakin tapaa valmiiseen pisteeseen, ensi-iltaan. Uskon, että dokumentointi säilyy aitona, kun työryhmän itsetarkoitus ei ole tutkia prosessia. Työryhmä tekee työtään valmistaen esitystä, käyvät läpi omia prosessejaan, mutta eivät ala prosessoida luomisprosessiaan. Esityksen tekovaihe ei ajaudu tällöin teeskentelyyn ja ulkopintaiseen analysointiin.

Tarkoitus näyttää hetkiä, silmänräpäyksiä, välähdyksiä kun jokin kehonosa alkaa elää, kun jokin ajatus saa pontta, määrittyy tanssijassa, miten teos alkaa rakentua tunnelmista, momenteista ja yksityiskohdista. Ja miten se lopulta näyttäytyy jonkinlaisena rakenteena, ja löytää jonkinlaisen kokonaisuuden. Hetkistä syntyy isompi hetki. Kiinnostus on vain kehollisuudessa, liikkeessä, ei sen ulkopuolisessa analysoinnissa tai arvottamisessa.

Toivomuksena on myöskin synnyttää dialogia ja rohkaista keskeneräisyyden näyttämiseen. Harvoin kun mikään kuitenkaan on valmista. Dialogia on tarkoitus synnyttää ainakin siinä, miten dokumentointi koetaan teoksen työvaiheessa? Esimerkiksi teoksen harjoitusvaiheita kuvatessa kamera muuttuu subjektiiviseksi harjoitusten ’läsnäolijaksi’, vaikka muuten videointi ja dokumentointi onkin jollain lailla teoksen objektiivista havainnointia.

Vaikka video ei voi täysin vangita liikettä tai tunnelmaa, niin toivomus on, että sen avulla kyettäisiin näyttämään edes jotakin välitöntä ja suoraa, aitoa. Paljaana, ilman liiallista ulkopuolista tulkintaa ja kerrontaa tai liikkeen verbaalista avaamista. Ilman esitystilannetta, ilman latautunutta ensi-iltatunnelmaa.

Teoksen valmistumista seurataan ja dokumentoidaan aina sen ensi-iltaan asti. Säännöllisen epäsäännöllisesti. Tällä hetkellä koreografilla ja tanssijoilla on ollut meneillään kolmas treeniviikko.

Heini Tuoresmäki