Täydenkuun tansseilla sai ensi-iltansa Pohjoisen tanssin aluekeskuksen yhteistuotantoilta Kinos – kasa pohjoista tanssia. Pohjoisessa taiteellisina johtajina tahoillaan työskentelevät koreografit Satu Tuomisto, Kira Riikonen ja Matti Paloniemi olivat kukin tehneet kahden viikon harjoitusaikana parisuhdeteemaisen dueton. Prosessissa tärkeää on ollut yhteistyö pohjoisen alueella; taiteilijoiden – taiteellisina johtajina toimivien koreografien sekä tanssijoiden vaihto JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen, Roudan ja Rimpparemmin kesken.
Illan aloittanut Tuomiston Sinua on pyörimiseen, pyörteen muotoon ja kansantanssin keinahtelevaan askellukseen pohjaava teos. Neulekaapuinen, villasukkajalkainen tanssijapari tuntuu kiertyvän myötäpäivään jatkuvassa liikkeessä loputtomasti. Soutelun, lumessa kävelemisen, sateen ja keinutuolin äänet vievät ajatukset maaseudulle ja autiuteen. Nainen puhuu jotakin olemattomalla äänellä pitäen miestä kädenmitan päässä. Tanssi näyttäytyy seurustelun muotona, ajanvietteenä. Esiintyjät soutavat ja virvelöivät miimisesti. Äänisuunnittelun ja liikkeen suhde on ongelmallinen: tanssijoiden on tarkoitus ottaa toistuvasti liikkeen ajoitus äänestä. Yhtälö on haastava.
Aiheen käsittelyssä on läsnä naiivius. Näin esitettynä se näyttäytyy minulle sellaisena, että tahtoisin päästä liikkeen taakse, saada selvää mitä teos viestii, mutten näe muuta kuin sen mitä näyttämöllä konkreettisesti on. Teoksen rauhaisa vire kuitenkin maadoittaa tanssin seuraamisen äärelle.
Kuva: Eeva Vanhanen
Kira Riikosen Omenavaras alkaa loistavasti omenanpuraisuäänen ja tanssijoiden välisen jännitteen rykäisyllä antaen odottaa paljon. Valkoisiin puetut tanssijat enkelinsiipimäisine pitsipyrstöineen näyttämön kiiltävää taustakangasta ja omenarivistöjä vasten merkkaavat tämänkin esityksen tanssiteatterin piiriin. Myös tässä teoksessa äänisuunnittelu on valtava osa kokonaisuutta, ääni tunnelmoittaa ja aksentoi liikettä luoden esityksen kokonaisrakennetta. Muutamat puheenparret muun muassa Eedenin porttien takaisista unisex-pukuhuoneista hukkuvat liikkeen määrään. Ollaan paratiisin puutarhassa. Riikosen mukaan teoksen alkuideana on ollut juutalaisen Kabbalan mukainen tarina Aatamin ensimmäisestä vaimosta, itsenäisestä Lilithistä.
Liikkeellisesti teoksen loppupuolella on pidempi kontaktiduetto, joka saa hyvät väreet kulkemaan kehossani. Milla Virtasen Lilithin tarinaan sopiva intohimoinen tanssijanlaatu yhdessä seesteisen Tuomas Mikkolan kanssa on kontrastinen jo itsessään. Teoksen loppukuva parista yhteinen omena suiden välissä on yhtä lailla alkukuvan kanssa osuva.
Matti Paloniemen kahdelle naiselle tekemässä Aikalaisessa isolieriset hatut peittävät alussa tanssijoiden kasvot. Tanssijat Anna Riski-Round ja Sini Siipola ovat keskenään erilaisia laaduiltaan ja kiinnostavia seurata. Naiset näyttäytyvät yhtäältä reteinä ja voimakkaina, toisaalta tyttömäisinä hysteerikkoina, sipaisevat jalkoja, änkeävät toisen viereen. Onko ilmaisussa haettu tyttöjen välistä kisailua? Pitkänä keriytyvän hunnun pukemiskohtaus tanssijoiden ylle on minulle kuva leikistä, ei todellinen kannanotto heteronormatiivista avioliittolakia kohtaan. Illan päättänyt teos on joka tapauksessa nautittava ehyt kokonaisuus.
Täydenkuun tanssien tämänvuotisen After Contemporary – Mitä nykytanssin jälkeen? –teeman alla ilta tuntui hakevan paikkaansa. Jäin pohtimaan tanssiteatterin keinojen vahvaa osuutta illassa, sekä siirtymien merkitystä, ratkaisutapoja, orgaanisuutta ja epäorgaanisuutta teoksen rungon muodostajana. Kaija Maunulan ja Heidi Kestin puvut rakensivat itsenäisinä elementteinä voimakkaasti teosten esteettistä maailmaa. Kaikki kolme teosta olivat vahvasti fyysisiä. Tarkoitan hikisiä tanssijoita ja tanssimista tanssimisen vuoksi. Kun kaikkien duettojen teemana oli parisuhde, mihin jäi lihallisuus, rehevä aistillisuus? Kaipasin niitä. Jatkoelämä illan esityksillä on syyskuussa alkavan kiertueen muodossa pohjoisen paikkakunnilla.
Jenni Sainio
Kirjoittaja on esittävän taiteen ammattilainen: ohjaaja, tuottaja, esiintyjä, kirjoittaja; tällä hetkellä myös Writing Movement -hankkeen koordinaattori yhdessä Liikekieli.comin päätoimittaja Veera Lambergin kanssa. Hänen sydäntään lähimpänä on nykytanssi ja fyysinen teatteri – sekä liike ylipäätään kaikissa muodoissaan.
°°°
Kinos – kasa pohjoista tanssia
Kolmen teoksen kantaesitysilta
Täydenkuun tanssit 22.7.2013 VPK -teatteri, Pyhäjärvi
Sinua
Koreografia: Satu Tuomisto (JoJo)
Tanssi: Anni Pilhjärta ja Atte Herd (Rimpparemmi)
Musiikki: Lauri Tuohimaa
Valo: Mika Ryynänen
Puvut: Kaija Maunula
Omenavaras
Koreografia: Kira Riikonen (Routa)
Tanssi: Milla Virtanen ja Tuomas Mikkola (JoJo)
Musiikki: Jori Tossavainen
Valo: Mika Ryynänen
Puvut: Heidi Kesti
Aikalainen
Koreografia: Matti Paloniemi (Rimpparemmi)
Tanssi: Anna Riski-Round ja Sini Siipola (Routa)
Äänisuunnittelu: Henri Haakana
Pukusuunnittelu: Kaija Maunula
Tuotanto: Pohjoinen tanssin aluekeskus (JoJo – Oulun Tanssin Keskus, Pyhäsalmen Tanssi ry, Routa ja Rimpparemmi)
