Askelten melankoliaa

”Mistä kumpuaa mollikansan melankolia” kysyy Alpo Aaltokoski teoksen Aina joku vie esittelylehtisessä. Voi jos tietäisinkin, mutta melankolia tavoitettiin hyvin keskiviikon ensi-illassa.

Saanko luvan?

Tangon tahdit kuljettavat minut perille oikeaan harjoitussaliin Aleksanterin teatterin sokkeloisissa kellarikäytävissä. Siellä harjoitellaan Alpo Aaltokosken uusinta teosta Aina joku vie, joka alkaa olla loppuratkaisua myöten valmis.

Nykytanssin ääripäitä yhteisillassa

Suomen Kansallisoopperan I Love NYKY -festivaalin kolmannessa illassa nähtiin uusintaesityksinä Gruppen Fyran teos Äiti! sekä Alpo Aaltokosken duetto Together. Mitä kaikkea mahtuukaan nykytanssi -termin alle vuonna 2012? Tämä kysymys jäi

Taiteilija Tanssin talon puolesta

Alpo Aaltokoski: ”Minun tanssin taloni on ajassa ja yhteiskunnassa kiinni oleva, se on mahdollisimman muuntuva niin toimitilojensa kuin toimintakonseptinsakin osalta. Se on talo, joka mahdollistaa myös tulevien sukupolvien tanssitaiteen tekemisen