Johanna Nuutisen Anon ja Iris – tanssia esittävien ja visuaalisten taiteiden risteymissä
Koreografi Johanna Nuutinen luo tanssitaidetta visuaalisten ja esittävien taiteiden yhtymäkohdissa.
Angela Goh: Uncanny Valley Girl
As we enter the theatre space in Cirko, Angela Goh, the performer waits for us front stage, kind of casual, looking at us and at the same time not looking at
Posthuman days -teoksen kirvoittamaa ajattelua ihmisen jälkeisestä esityksestä
Perjantaina 26.10.2018 istahdin katsomoon Uuden tanssin keskus Zodiakin Stagella.
Dance – tanssi suhteessa historiaan, tilaan, musiikkiin, katsojiin, tekijöihin ja tanssiin itseensä
Anna Maria Häkkisen koreografia Dance oli elähdyttävä kokemus.
Kävely koreografiana
Alkusyksystä 2018 osallistuin jokseenkin vahingossa kolmeen esitykseen, jonka muotona oli jollakin tavalla kävely.
Naisiin kohdistuvan vallankäytön ruumiinavaus
”Such a nasty woman”, kuittaa Donald Trump presidentinvaalien vastaehdokkaastaan Hillary Clintonista ja antaa sysäyksen massiiviselle seksismiä purkavalle taideteokselle.
Ympäristöahdistuksesta elävään luontosuhteeseen
Elokuussa ensi-iltansa saaneet teokset Saari ajan rajalla ja Saaren halkeamia käsittelevät esitystaiteen keinoin suhdettamme luontoon.
Kuolema ja vienot unelmat yllättivät vuoden 2017 Aerowavesin teemoina
Riikka Laakso osallistui vuoden 2018 Aerowaves-festivaalille Sofiassa 23.-25.3. Festivaali kuvastaakin aina omalla tavallaan hetkeä, jossa se tapahtuu; vuonna 2017 läsnä oli kuolemaa ja valoa, vuonna 2018 kenties #metoo-kampanjan vaikutuksesta gender-teema puski
Liikkeellä marraskuussa 2017: Liikkuva rorschachtesti
Bombyx Mori on teos kolmelle tanssijalle. Tanssijat kävelevät arkivaatteissa valkoiselle näyttämölle ja verhoavat itsensä kauttaaltaan mustaan, kevyesti liikkuvaan silkkikankaaseen. Silkkivaate muistuttaa pään ja kaulan paljaaksi jättävää burkaa. Piilossa kangasvaatteen sisällä
Liikkeellä marraskuussa 2017: Tumman kentän analyysi
Dark Field Analysis on muodoltaan kahden alastoman miehen välinen, hieman kryptiseksi jäävä keskustelu.
Liikkeellä marraskuussa 2017: Blab blab
Blab on sen tyyppinen teos, josta on vaikea sanoa mitään. Ehkei pitäisi. Jokin hiertää pahasti. Kyse on luultavasti erimielisyydestä tai todennäköisemmin epäselvyydestä koskien käsitystämme taiteesta.
Land(E)scapes – ihminen maisemissa
Land(E)scapes tuo havaittavakseni ihmisen vaihtuvissa maisemissa. Katson näyttämöllä liikkuvaa ruumista suhteessa videokuvien kautta avautuviin paikkoihin.