Jouni Järvenpään koreografioima, Eero Savelan säveltämä ja Vivarium-kollektiivin Eero Savelan kanssa esittämä El Bimbo –improvisaatioteos vei katsojan outoon ja kiehtovaan leikkiin, jossa sisäinen lapsi tuli hyvin onnelliseksi.
Olen jo pitkään kokenut itseni varsinaiseksi tanssin seka-, joskus jopa seko-työläiseksi. Mutta apua: milloin itse asiassa toimin viimeksi ihan oikeasti koreografina? Ja miksi se nyt yhtäkkiä jännittää niin paljon..?
Skiing on skin festivaali on kansainvälinen tapahtuma, jonne ihmiset kerääntyvät joka puolelta maailmaa. Ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, mikä kuuluu kontakti-improvisaation perusideologiaan. Viikon ajan tanssimme aamusta iltaan ja illasta yöhön; välillä syöden ja saunoen, sitten…
Ensi-illasta on nyt täsmälleen kolme viikkoa. Mutta tuntuu kuin siitä olisi kolme kuukautta, tai ehkä sittenkin kolme päivää (huomaan, että muutos ja irrottautuminen on alkanut tapahtua ainakin numeerisen symbolisella tasolla..!). Meneillään taas se vaihe, kun…
Kokoelma lopunajan treeneistä. Ilonaiheita, ahdistuksia ja kill your darlings -päiviä. Läpimeno, jossa muusikot pitävät kiinni rakenteesta kun taas tanssijat tekevät ihan mitä tahansa. Ytimet kirkastuvat (?). Oivallus siitä että Kaksine-teosta onkin kaksi kappaletta: toinen muusikoiden…
Itsensä asettaminen katseiden alle yhdessä Toisen kanssa oli juuri oikean tuntuista, sillä siinä tapahtui totena se, mistä tässä on kyse: toisen kanssa yhdessä meneminen, toisen tukeminen tarvittaessa ja heikolla hetkellä voiman saaminen toisesta. …tässä elämäntavassa…
Tässä tällaista tällä kertaa täältä tällaisten tällättyjen tätien tämänkertaisista tärskyistä (treenit 4.4.2009).